sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Kuulumisia - Su 07.02.10

Tänään käytiin taas tokoilemassa. Okin tokoilu tuntuu sujuvan melko vaihtelevalla menestyksellä: viime kerta oli melkoinen katastrofi kun taas tänään meni todella hyvin!
Treenipäiväkirjassa tuosta on höpinää enemmän.

Käytiin eilen pitkästä aikaa koirapuistoilemassa ja Oki tykkäsi kovasti.
Erityisesti whippet-kultainennoutaja narttu oli meidän pojan mielestä mukavaa seuraa. Vaikka välillä "tyttöhajut" meinasivatkin nousta päähän - onneksi vastapuoli oli täpäkkä typy, joka kyllä ilmoitti, ettei poitsun tarvitse vapauttaa sisäistä casanovaansa.
Meidän herra juoksenteli jopa lumihangessa muiden koiruuksien perässä! Normilenkeillähän tätä ei meinaa saada lumihankeen millään. Tänään treeneihin mennessä poika ei olisi tahtonut tulla autosta ulos, koska olisi joutunut hyppäämään noin viiden sentin "kinokseen". Melkoinen diivailija tämä meidän pinsiöpoika.

Okin korvat ovat muuten jo paranemaan päin (oikea korva on lähes parantunut ja oikeankin korvan ruvet ovat pienentyneet huomattavasti)!
Eilen annettiin olla puistossa ilman pipoa ja eivät nuo auenneet uudelleen vaikka noin tunnin ajan siellä hilluttiinkin.
Lenkeillä koira kuitenkin vielä joutuu pipoa pitämään.. Kunhan ruvet häviävät kokonaan niin katsotaan sitten tilannetta uudelleen...
Pitää nyt vain toivoa, että ei tulisi enää hirveitä paukkupakkasia!

Omistaja täällä keräilee rohkeutta, jotta saa ilmottauduttua sinne Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn. Hieman jännittää, kun olisi ensimmäinen oikea näyttely Okin kanssa ja tuomari näyttäisi olevan ruotsalainen..
Noh, enköhän minä onnistu ja laitan ilmot menemään tuossa ensi viikon aikana..

Uusi vuosi, uudet kujeet - Su 10.01.10

Hyvää uuttavuotta kaikille!

Nyt on taas vaikka mitä kerrottavaa, kun en ole pitkään aikaan malttanut kirjoitella...

Joulu oli ja meni. Käytiin kyläilemässä vähän siellä sun täällä, mutta Oki osasi jokaisessa paikassa (ihme kyllä) käyttäytyä ja kenenkään asunto ei mennyt remonttiin.
Joulukuuset ja kuusenkoristeetkin saivat olla rauhassa, poitsu pari kertaa kävi haistelemassa ja se oli siinä.
Emännän suureksi ihmetykseksi Okikin sai monta joululahjaa! Ehdottomasti mieleisin oli Best Friendin Smile aktivointi-/purulelu! Aattoiltana mikään muu lelu ei kelvannut ja vieläkin tuo sininen mötikkä tuntuu olevan Okin lemppari. Ja koira ei ole saanut sitä rikki vaikka on kovasti yrittänyt!

Uudenvuoden paukuttelutkin vähän pelottivat omistajaa etukäteen, mutta pelko osoittautui täysin turhaksi.
Oki ei ollut moksiskaan paukkeesta vaan nukkui onnellisena sohvalla koko illan ja ulkoillessakin koira vain ihmetteli, että mitä nämä kummalliset valot ovat.

Loppiaisena kävimme mätsärissä.
Tällä kertaa parikehä meni todella hyvin! Oki malttoi seisoa nätisti ja tuomari sai katsoa hampaat ja tunnustella paikat. Ravaaminenkin meni hyvin, koira ei hypähtänyt kuin muutaman kerran!
Punaisten kehä ei sitten mennytkään aivan niin hyvin. Oki alkoi varmasti olla hieman väsynyt ja kehä oli pieni (eli koirat olivat kuin sillit purkissa), joten sekään ei auttanut keskittymistä.
Olen kuitenkin todella tyytyväinen tämän meidän duracelin toimintaan ja tämän perusteella Okin uskaltaa ilmoittaa sinne Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn! Jospa laittaisi ilmot menemään tuossa helmikuun puolella...

Herra päätti huvittaa omistajiaan tällä viikolla syömällä teepussin... Eipä tuosta huomannut, että mahaan olisi mennyt jotain sinne kuulumatonta - samanlainen sähläys oli päällä tuon jälkeenkin.

Kävin perjantaina viemässä uudelleen Okin virtsanäytteen eläinlääkärille..
Hyvät uutiset: tulehdus on hävinnyt!
Huonot uutiset: kalsiumoksalaattikiteet ovat tämän kolmen viikon aikana muuttuneet struviittikiteiksi...
Kalsiumoksalaattikiteet muodostuvat happamassa virtsassa ja struviittikiteet emäksisessä, eli tilanne on muuttunut täysin päinvastaiseksi.
Ja nythän se Hill'sin erikoisruoka ei enää käy Okille vaan pitäisi ostaa toisenlaista liuotusruokaa..
Juttelin kasvattajan kanssa ja nyt jätetään liuotusruuat sikseen ja koetetaan korjata tilanne kotiruualla. Nyt Oki siis syö puuroa (hirssiä, ohraa, tattaria, riisiä, porkkanaa, naudan jauhelihaa sekä sian "läski"jauhelihaa) ja kerran päivässä annan lisäksi vitamiinitabletin sekä helokkiöljykapselin.
Itse vähän seurailen tilannetta apteekista ostettavan indikaattoripaperin avulla eli kerran-pari viikossa purkitan Okin pissaa ja mittaan ph:n itse.

Noin parin kuukauden päästä pitää käydä viemässä uusi virtsanäyte eläinlääkäriin...
Jospa tämä tästä nyt korjaantuisi. Koirasta ei kyllä huomaa, että tämä olisi kipeä tms. Ihan normaalisti hösöttelee menemään.

Tänään käytiin taas pitkästä aikaa toko-treeneissäkin.
Hieman jännitti tuo "edistyneempien" aloittelevien tokoilijoiden ryhmään siirtyminen sieltä pentutottiksesta, mutta hyvinhän se meni! Oki teki innokkaasti vaikka hallissa villapaidasta huolimatta hieman kylmä olikin.

Eläinlääkärikäynti - Ma 21.12.09

Käväistiin Okin kanssa taas eläinlääkärissä tänään. Onneksi saatiin todella nopeasti aika, tänäaamuna soitin ja kymmeneksi sain ajan.

Oireina perjantaista asti jatkunut ripuli, sunnuntaina ulosteessa hieman verta ja turvonneet imusolmukkeet & sylkirauhaset. Lisäksi on ollut vähän köhääkin ja oli poitsu selkeästi väsyneempi kuin yleensä.

Koiruudesta otettiin virtsanäyte ja verikoe. Verikokeessa ei ollut mitään kovin erikoista: tulehdusarvot juuri ja juuri normaalin ylärajalla, eli tulehdus on ilmeisesti vasta alkamassa. Lisäksi sokerit olivat koholla, mutta eläinlääkärin mukaan tuo oli "stressisokeria".
Virtsassa sitten näkyikin kokkeja ja kiteitä.

Diagnoosina Okin onkelmaan oli virtsatieinfetio ja lievästi tulehtunut eturauhanen.
Eläinlääkäriasemalla Oki oli hetken aikaa tipassa, kun oli päässyt vähän kuivumaan. Lisäksi niskanahkaan tuikattiin myös kipulääkettä.
Kotihoidoksi määrättiin 10 päivää antibiootteja (Synulox) tästä päivästä lähtien ja 10 päivää kipulääkitystä (Dolagis) huomisesta alkaen.
Mahaa koetetaan nyt rauhoittaa neljän päivän Hill'sin i/d-ruoka-"kuurilla" ja tuona aikana käytetään tukihoitona myös Promaxia.
Kun pojan masu on saatu rauhoittumaan, siirrytään Hill'sin u/d-ruokaan, jottaa päästäisiin kiteistä eroon.
7-10 päivää antibioottikuurin jälkeen pitää kiikuttaa uusi virtsanäyte eläinlääkärille, niin nähdään ovatko antibiootit tehonneet kokkeihin ja kuinka paljon kiteitä virtsassa vielä on.

Mutta eiköhän tämä tästä. Oki on jo paljon pirteämmän oloinen ja leikityttäisi kovasti!
Nyt vaan otetaan rennosti ja odotellaan aattoa.

Oki toivottaakin kaikille rauhallista joulua:

Paljon asiaa - Ke 15.12.09

En ole pitkään aikaan muistanut/ehtinyt päivitellä blogia, joten nyt tuleekin kerralla enemmän asiaa.

* * *

Käytiin tuossa 5.12. LAU:n järjestämässä mätsärissä. Meni paljon paremmin kuin edellisellä kerralla, nyt Oki näytti hampaat nätisti ja koira osoitti, että kyllä sieltä pomppimisen seasta löytyy myös sitä kaunista ravia!

Tuloksena tuolta lauantailta: pun - ei sijoitusta.

Seuraavan kerran olisi mätsäri sitten 5.1.2010.

* * *

Oki on myös koirapuistoillut jonkin verran tässä viime aikoina ja on tykännyt kovasti. Vinttikoirien kanssa juoksentelu oli Okin mielestä harvinaisen hauskaa!
Nyt pidetään pientä taukoilua puistossa käymisestä kovien pakkasten vuoksi.

* * *

Ja pakkasista puheenollen: poitsun korvalehdet eivät ole kylmästä tykänneet vaan kertaalleen aukesivat ihan verille asti. Aluksi ihmeteltiin, että tuleeko herran päästä verta, mutta korvalehtihän se oli ravistellessa hakannut päälakea.
Nyt sitten on hoidettu korvia bepanthenilla ja basibactilla sekä tehty vanhasta säärystimestä ja kuminauhaviritelmästä pinsiölle pipo. Oki ei kyllä tykkää piposta pätkääkään, mutta eipähän voi enää ravistaa korvia pihalla.
Kyllä korvalehdet ovat jo alkaneet näyttää paremmilta vaikka "pipohoitoa" koira ei ole saanut kuin vasta muutaman päivän.

* * *

Okilla alkaa olla myös pientä murkkuilua havaittavissa. Korvat eivät aina oikein vastaanota käskyjä!
Eritoten luoksetulo on tässä ihan muutaman viikon sisään kärsinyt ja paljon.
Onneksi tammikuun alussa TOKO-koulutukset jatkuvat, jos silloin saisi pojan taas vähän kuuntelemaan paremmin, että mitä mammalla on sanottavaa.

* * *

Tänään käytiin kasvattajan luona kyläilemässä. Oli mukava reissu.
Reilu tunti käveltiin ulkosallakin ja tuolloin (takitonta!) Okia ei kyllä -18 asteen pakkanen tuntunut haittaavan pätkän vertaa. Tosin eräällä doggineitosella ja kolmella pinsiönartulla oli tämän seikan kanssa varmasti jotain tekemistä!
Juno-doggiin Oiskis kyllä rakastui korviaan myöten ja piti kokoajan kulkea perässä ja hieman pullistella siinä sivussa. Oki tykkää näemmä hieman isommista naisista!

Kun oli kotiinlähdön aika, tämä meidän pinseri ei olisi millään tahtonut tulla autoon.
No harmittaahan se, kun ei saa ottaa tyttöystävää mukaan!

* * *

ps. vieläkin odotellaan Kennelliitolta omistustodistusta.. Kasvattaja on paperit lähettänyt jo kesäkuussa.
noh, pitää soitella (taas kerran) tuossa tammikuussa asiasta Kennelliittoon.

Oki askartelee - 20.11.2009

Oki on alkanut hieman askartelemaan ollessaan yksin kotona.

Tänään koissu oli pari tuntia itsekseen ja tuona aikana roskis oli pudotettu pöydältä. Pidetään siis lehtiroskista tietokonepöydällä sen takia, että Oki on osoittanut kiinnostusta kaikkia ihania roskia kohtaan.
Onneksi se oli vasta eilen tyhjennetty ja siellä ei ollut kuin yksi kirjekuori.
Lisäksi Oki oli saanut pudotettua avaamattoman talouspaperipakkauksen pöydältä ja sitä oli pitänyt hieman mutustella.

Tämänpäiväinen siis lähinnä huvitti viime viikkoiseen kaakaoepisodiin verrattuna:
Oki oli päättänyt vetäistä dumlekaakaot alas keittiön tasolta. En ymmärrä miten koira on edes ylettynyt pakettiin o_O
Tultiin kotiin ja kaakaot olivat lattialla sekä koira ja matot aivan kaakaossa. Kaakaopaketti oli pienenä silppuna ympäri keittiötä.
Soitin sitten kasvattajalle varmuuden vuoksi. Eipä tuossa mitään hätää ollut, koska dumlekaakaossa ei "oikeaa" kaakaojauhetta ole juuri ollenkaan.
Selvittiin siis pelkällä mahan sekaisin menolla ja sitäkään ei kestänyt kauaa.

Olen tässä pohtinut pitäisikö hommata jonkinlainen koiraportti, ettei tuo pääsisi keittiöön. Tosin tämä meidän koira on sen luokan akrobaatti, että eiköhän se portistakin kiipeäisi yli hujauksessa!

Näin tällä kertaa - Ma 09.10.09

Käytiin eilen mätsärissä. Edellisen mätsärin perusteella pojalta olisi voinut odottaa ihan ok-käytöstä, mutta todellisuus oli toinen: eipä olisi voinut paljoa huonommin mennä :'D
Herra sai hepulikohtauksen juuri ennen ensimmäistä kehään menoa ja arvata saattaa kuinka siinä sitten kävi: seisominen ei ottanut onnistuakseen ja tuomari ei saanut hampaita katsotuksi, koska poitsu pomppi niin kovasti ja oli ihan innosta pinkeänä.
Joten sininen nauhahan sieltä tuli.

Ja sinisten kehä ei mennyt paljoa paremmin. Alku näytti lupaavalta, Oki seisoi hienosti ja ravasi aluksi myös kovin nätisti. Sitten poitsu haistoi viereisen kehän ruokapalkinnot ja sinnehän olisi ollut aivan pakko päästä ja mamma saisi ihan rauhassa pitää omat kälyiset nappulansa.
Ja loppuseisotuksissakin Oki vain pyrki toisen kehän puolelle x_X

Eli näin tällä kertaa, jospa ensikerralla sujuisi paremmin. Jos tästä nyt lähdetään jotain positiivista kaivamaan, niin eipä tästä suunta voi olla kuin ylöspäin :D

Mökkeilyä - La 31.10.09

Päästiin vielä viimeistä kertaa tänä syksynä mökkeilemään.
Oltiin mökillä tiistaista perjantaihin ja Oki sai aimo annoksen liikuntaa ja muita aktiviteetteja tuon aikana.
Oki sai olla lähes koko ajan irti, iltaisin/hämärän tullessa pidettiin poitsu flexissä pihalla. Ei olisi ollut kiva, jos tuo olisi iltapissatuksella karannut.

Käytiin keskiviikkona ja torstaina kävelemässä pidempi lenkki maastossa. Itse tuli käveltyä varmaan noin viitisen kilometriä, mutta Oki juoksenteli varmasti vähintään tuplasti tuon verran!

Hieman harjoiteltiin tokoakin tuolla. Luoksetuloa pystyi nyt harjoittelemaan kunnolla. Ei tarvinnut pelätä autoja taikka muita koiria tms. Koko saaressa ei ollut meidän lisäksi ketään muita.
Luoksetulon lisäksi harjoiteltiin sivulle tuloa, maahan menoa, istumista, seuraamista yms.

Oki sai ajaa elämänsä ensimmäiset nakkijäljetkin! Ensimmäinen oli hieman lyhyempi (n. 3m) ja toinen hieman pidempi (n. 5m). Poika ajoi jäljen niin vauhdikkaasti, että osa nakeista jäi matkan varrelle!

Hausta emäntä ei sen kummemmin (ainakaan vielä) mitään ymmärrä, mutta kai meidän piilosleikit haun alkeita tavallaan ovat?
Toinen meni n. 50m päähän piiloon ja Oki tuli etsimään. Hienosti löysi jokaisella kerralla. Viimeisillä kerroilla koira ei koettanut tulla ilmavainulla vaan nätisti tuli nenä maassa samaa reittiä mistä piiloutuja oli juossut.

Vaikka kotiuduttiinkin eilen päivällä, niin Oki on edelleen aivan rättipuhkipoikki tuosta möksäreissusta. Ei tee juuri muuta kuin nukkuu.

Nyt tulevalla viikolla pitää taas reenailla ahkerasti näyttelykäytöstä: 8.1., eli ensi viikon sunnuntaina, ollaan menossa pyörähtämäänn mätsärissä. Saa nähdä miten tällä kertaa käy!

Su 24.10.09

Nyt on sitten tottelevaisuuskoulutukset jääneet "joulutauolle". Tod. näk. tammikuun puolella jatkuu, hyvällä tuurilla ehkä aiemmin.
Syynä tähän siis ilmojen kylmeneminen ja hämärän aikaistuminen, joten ulkoharjoitukset eivät enää ole mahdollisia. Seura etsii nyt sisäharjoitustiloja, toivotaan että löytyy pian niin pääsee jatkamaan ohjattua tottistelua.

Viime viikolla piti laittaa Bepanthenia Okin korvalehtiin, koska niihin oli ilmestynyt pientä ihottuman tapaista. Johtuu varmaankin kylmenevistä ilmoista. Pitää toivoa, että tällainen ennaltaehkäisevä rasvailu auttaa eivätkä korvalehdet sitten aukea.
Pitänee myös tehdä herralle jonkinnäköinen pipoviritelmä, jos se auttaisi myös.

Kuvia - To 22.10.09

Eli tähän alkuun nyt ne lupaamani kuvat Okin talvitakeista:

Tuota maastopukukuvioista pitää vähän korjailla. Hullunmallinen mahasta, joten pitää hieman leikata kangasta pois + vaihtaa vetoketju.

Ja täälläkin oli lunta muutaman päivän ajan ja silloin kerettiin ottaa mm. tällaisia kuvia:











Oki tykkäsi lumesta, vaikka se kylmää ja märkää olikin!

Sittenkin vielä pentutottistelua! - Su 18.10.09

Eli olen vielä sitä mieltä, että ei meistä ole tuohon edistyneempien ryhmään menijöiksi. Ja joulutaukokin alkaa 1.11.
Pentutottiksessa käydään siis vielä tämä kausi loppuun (ensi viikolla viimeinen kerta) ja jos sitten tammikuussa koulutusten jatkuessa siirtyisi siihen aloittelevien tokoilijoiden ryhmään.

Nyt pitäisi kehittää joku käskysana tokoseisonnalle, niin pääsisi treenaamaan sitä. Nlyseisonnassa on käytössä "seiso".
Olen koettanut miettiä jotain järkevää, mutta pää lyö tyhjää.... Apua otetaan siis vastaan!

Herran murkkuilu on ilmeisesti pikku hiljaa käynnistymässä. Mammalle piti hieman koettaa murista mehevästä palviluusta, mutta maanpinnalle palautus tuli kuitenkin nopeasti. Okilla ei koskaan ole ollut palviluuta, joten kaipa se piti kokeilla koskevatko vanhat säännöt myös tätä.
Lisäksi tänään koulutuksiin mentäessä Okia alkoi känkättää (ilmeisesti ilma + se, että ketään ihanista toisista koirista ei saanut mennä moikkailemaan) ja koira alkoi venkoilla hihnassa miten sattuu. Mahtoi olla näky, vieressä Okia lähes puolet nuoremmat koirat käyttäytyivät satakertaa paremmin.
Oki koettaa myös "komentaa" palkkaamisen kanssa. Tai sitten tuo on nykyään vain äärettömän kärsimätön. Koira on siis alkanut hyppimään vasten, kun tietää minulla olevan jotain syötävää.

Nyt on Okille ostettu talvitakki. Tuollainen Hurtan talvimantteli. Luulisi, että on lämmin!
Tuli ostettua myös lahkeellinen puku, mutta tuopa olikin liian pieni vaikka liikkeessä tuli verrattua selänpituutta tuohon Hurtan takkiin.
Maanantaina pitää käydä vaihtamassa, toivottavasti niitä isompia kokoja on jäljellä... Pitää ottaa Oki tällä kertaa mukaan, että varmasti tulee oikeaa kokoa!
Laittelen ensi viikolla muutaman kuvan noista pojan vaatteista tänne.

Eipä tässä kai muuta.

Ke 14.10.09

Ei ole ehtinyt ja muistanut kirjoitella vähään aikaan. Varmaan puolet siitä mitä piti kirjoittaa unohtuu!

Käytiin viime sunnuntaina taas pentutottiksessa ja siellä vähän sanottiin siihen suuntaan, että voitaisiin tämän meidän pönttöpään kanssa siirtyä aloittelevien tokoilijoiden ryhmään. Saas nyt nähdä mitä teen...
Meillä on kuitenkin toisten koirien ohittaminen hieman mitä on, niin ehkä pitäisi käydä vielä muutama kerta siellä pentutottiksen puolella...
Käsittääkseni 1.11. alkaa kentälläkin joulutauko, jos siihen asti vielä kävisi tuolla alemmassa ryhmässä. Katsotaan nyt.

Herran murkkuilu alkaa ilmeisesti lähestyä, tuntuu että välillä tuon korvat putoavat pois ja mitään ei kuunnella. Lenkilläkin vetäminen on alkanut uudelleen ja tämän vastapainoksi välillä isketään jarruja pohjaan ihan urakalla.
Ja toissapäivänä oli pakko hieman rähistä parille chihulle. Onpas meillä urhea poika!
Pitänee taas alkaa kuljettaa vanhaa tuttua vedellä täytettyä bliw-saippuaputelia mukana, kyllä tuon avulla sai epämääräisten asioiden syömisen pois niin eiköhän se auttane myös räksyttämiseen...

Olen hieman katsellut ensi vuodelle näyttelyitä mihin tämän meidän jätkän voisi ilmoittaa..
Ensimmäinen "oikea" näyttely tulee todennäköisesti olemaan tuo Lappeenrannan pääsiäisnäyttely huhtikuussa.
Siihen asti tullaan harjoittelemaan mätsäreissä. Nyt olen koettanut kyttäillä milloin niitä olisi tässä jossain lähistöllä, mutta aika hiljaista on ollut.

Vielä tähän loppuun: Okin isipappa kävi Maailman Voittaja-näyttelyssä Bratislavassa ja WW09-tittelihän sieltä tuli! Upeaa!
Saas nähdä onko Oki perinyt edes murto-osan Herkon näyttelystaralahjoista!

To 08.10.09

Tavan jekkumaakari tämä meidän pinsiö:
Tuossa n. viikko sitten vanhempani tulivat käymään meillä ja toivat tullessaan puolikkaan kuivakakun kahvin kanssa syötäväksi.
Noh, oltiin siinä olohuoneessa ja alettiin ihmetellä, että onpa hiljaista. Ja hiljaisuus + Oki tietää harvoin mitään hyvää! Ja siellähän se koira oli keittiössä ja kovaa vauhtia veti kakkua napaansa.
Oli hieman pullea tämä poitsu tuonsortin ruokailun jälkeen.

Uskallettiin vihdoinkin laittaa matot lattioille. Saa nähdä mitä kivaa Oki keksii niille tehdä. Toistaiseksi poika on vain varovasti kävellyt niitä pitkin. Sikäli hassua, ei tuo kyläpaikoissa ole koskaan mattoja mitenkään erityisemmin varonut.

Oki on nyt n. parin viikon ajan tehnyt niin, että nukkuu noin puolet yöstä sohvalla ja puolet yöstä makuuhuoneessa omassa sängyssään. Tiedä sitten mistä tuokin johtuu. Olisikohan kylmä/kuuma?

Eilen käytiin Auli-kasvattajan luona ja Oki oli reissun jälkeen niin puhki!
Saatiin nyt koira mitattua ihan "oikeasti" eikä mitään äärimmäisen epätarkkoja kotimittauksia seinää apuna käyttäen. Ja melkoinen ronttihan tuo meidän poika on, säkää löytyy 50cm!
Oki pääsi leikkimään Aulin Kisu-pinserin kanssa ja ai että tuo meidän poika oli onnellinen. Kisu olikin ensimmäinen pinseri, jonka Oki on meillä ollessa nähnyt!
Harmi, että ulkona oli kökkö sää ja pinsiöt eivät siellä oikein viihtyneet, joutuivat sitten peuhaamaan sisällä.
Pitää vielä mennä käymään tuolla ennen joulua paremmalla säällä, niin käytäisiin vähän kävelemässä ja saisivat peuhata enempi.

Oki on jo iso poika - To 1.10.09

Oiskis täytti jo puoli vuotta! Miten tämä aika menee näin nopeasti? Vastahan me haettiin Oki meille ja nyt se on jo noin iso ja alkaa näyttää ihan koiralta..
Saa nähdä milloin Okin murkkuilu angstaus alkaa.. Nyt jo kovasti kuolataan kiimaisten narttujen perään ja ulkona asioiden teon jälkeen poitsu koettaa ruovitella niin kovasti.
Ja vähän koetellaan rajoja kotonakin, koetetaan olla tottelematta, mutta kyllä Oki sitten palaa melko nopeasti "maan pinnalle" ja muistaa paikkansa.

Tänään piipahdettiin aamulla koirapuistossa. Oki pääsi taas juoksentelemaan ja ihmettelemään muiden koirien hajuja. Otettiin me siinä vähän tottisharjoitteluakin (paikkaa ja sivulletuloa), kun ei ollut muita koiria.
Okia hieman pelotti, kun sinne tuli kaksi kaupungin työntekijää tyhjentämään roskiksia ja näillä oli keltaiset huomioliivit päällä. Uskalsi kuitenkin mennä moikkaamaan, kun sai näiltä koirannameja ja minä menin edeltä (sieltä selän takaa oli hyvä kuikuilla).
Ilmeisesti ollaan nyt mörköilyiässä.

Pitää varmaankin taas vaihteeksi soittaa Kennelliittoon ja kysellä omistajanmuutospaperien perään. Koira kuitenkin on ollut meillä jo +4kk, rekkari tuli jo aikoja sitten ja pariin kertaan olen kysellyt Kennellitosta että mikä kestää, mutta ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Hiljaiseloa - To 24.09.09

Meillä vietellään tällä hetkellä hiljaiseloa ja koetetaan ottaa rauhallisesti, etteivät nuo Okin ikenet aukea.
Eli maanantaina käytiin eläinlääkärissä nipsaisemassa nuo yläkulmurit pois.
Ensin annettiin rauhoittavaa ja Oki ei millään meinannut nukahtaa vaan sinnitteli hereillä lähemmäs 20 minuuttia. Sitten uni vei voiton.
Itse hampaiden poistossa ei kauaa kestänyt n. 15min.
Mukaan saatiin kipulääkkeet neljäksi päiväksi ja suuhuuhdeputeli. Nyt pitää huomiseen asti turvottaa ruoka ihan mössöksi ennen tarjoamista ja suu pitää huuhdella kahdesti päivässä kahden viikon ajan.

Okin hampaat ennen poisto-operaatiota:

Tässä pari päivää on ollut, ettei ole lenkeillä voinut tuota tottelevaisuutta juuri opettaa, kun ei ole ollut pehmeitä namupaloja. Penska onkin ollut hieman vallaton ulkoillessa...
Tänään sitten otettiin sisällä sellainen 10 min ihan perusasioita, jotka Oki jo osaa (maahan, istu, seuraa, tänne, paikka + perusasento käsiohjauksella). Palkkana käytettiin tällä kertaa kinkkusuikaleita.
Jospa nyt taas ulkonakin menisi vähän paremmin.

Eilen piti käydä (taas) ostamassa Okille uusi hihna. Tämä pönttöpää nykäisi entisen nahkahihnansa poikki päivälenkillä toissapäivänä.
Onneksi tuo osaa luoksetulon (ja noudattaa sitä;), joten ei tarvinnut alkaa metsästää koiraa ympäri Lappeenrannan keskustaa ja pelätä milloin raukka jää auton alle.
Tällä kertaa ostin Hurtan suht paksun nylonhihnan, jos se kestäisi ehjänä hieman pidempään...

Kunhan tuo Oki nyt tuosta tervehtyy täysin, niin pitää aloittaa tuo hihnassa vetämisen poisopettaminen. Koira on nyt viimeiset kaksi viikkoa aina välillä vetänyt kuin hullu... Ajattelin josko kokeilisi naksutinta tähän ongelmaan.
Eli naksua + palkkaa aina, kun koira kulkee nätisti. Saa nähdä tuleeko tulosta.

Koirapuistokuvia - Pe 18.09.09

Käytiin tänään taas Pasin kanssa koirapuistossa ja tuli muutama ihan hauska kuva:








Oki sisustaa... - To 17.09.09

Voi Oki minkä teit!
Olin tänään poissa kotoa n. neljä tuntia ja herra oli sillä välin päättänyt hieman metelöidä täällä (naapuri kertoi, että penska oli vinkunut jonkin verran), deaktivoida yhden palmuvehkan ja maistella paria nastaa...
Nastat löytyivät siis eteisen lattialta ja minulla ei ollut aluksi harmainta aavistusta mistä ne olivat siihen joutuneet ja oliko koira myös niellyt niitä. Syötin penskalle sitten purkin parsaa varmuuden vuoksi (olin ostanut purkin eilen "jos se hölmö nyt syö joskus jotain").
Myöhemmin tajusin, että nastat ovat peräisin ulko-oven verhosta ja niitä puuttui vain kaksi kappaletta ja koira ei siis ollut päättänyt nautiskella niistä sisäisesti.
Palmuvehkaa Oki oli kuitenkin päättänyt maistella ja kukka oli roskiskamaa, kun tulin kotiin. Pitänee koettaa pelastaa tuo toinen kasvi makkarin puolelle tai keksiä sille joku muu koiran-pitävä-paikka.
Saa nähdä mitä herra pinserikakara huomenna keksii, kun pitää olla yssikseen jo heti aamusta...

Kun olin autuaan tietämätön kotipuolen häppeningeistä, niin kaupasta tarttui mukaan sellain röhkivä possu.
Aluksi koira pelkäsi possua ja ei oikein tiennyt, että mitä sille nyt pitää tehdä. Pikkuhiljaa Oki rohkaistui ja nyt röhköpossu onkin saanut kyytiä ja koira mitä ilmeisimmin tykkää siitä kovasti.

Tässä kuva Okista ja Röhkiksestä:

Käytiin tänään Okin kanssa kävelemässä tuolla eläinklinikalla näyttämässä koiruuden hampaita ja nyt on aika hampaiden poistoon varattuna maanantaille klo 10.
Pitää nyt vain muistaa antaa iltaruoka koiralle vähän aiemmin sunnuntaina.

Punaisen ilmapallon metsästys - Ti 15.09.09

Ihananrakasahnepossulutumurunen päätti sunnuntaina vetäistä naamaansa ilmapallon..
Tuntuu siltä, että aina kun koiralla on jokin kielletty esine/asia suussa ja sanoo "EI", niin silloin penska alkaa pikapikaa nieleskellä... Pitänee panostaa "irti"-käskyyn vaikka tuskin sekään paljoa auttaa, jos koiralla on herkullinen aarre.
Kuitenkin eilen illalla helpostus oli melkoinen, kun kakasta pilkisti punaista kumia. Että onneksi ei tullut tästä lääkärikeikkaa.

Käytiin viikonloppuna ostamassa uusi mikro ja pakkauslaatikko on ollut Okin mielestä aivan huippujuttu. Sitä on pitänyt repiä ja riepotella ja siellä sisällä on pitänyt makoilla.

Kas tässä kuva:

Koiralla on tänään ollut häsläyspäivä ja sen kyllä huomasi pentutottiksessa... Onneksi meno kuitenkin parani loppua kohden.

Mies on kertausharjoituksissa, joten ollaan nyt koiran kanssa kaksistaan kotona. Aina silloin tällöin tuo raukkaparka etsii isäntää ravaten ympäriasuntoa ja vinkuu. Mietin, että voisikohan tuo häslinki johtua osittain miehen poissaolosta vaiko onko pennulla vain "se ikä". Ehkä molempia?



Mätsärissä - Su 13.09.09

Käytiin tänään Suomen bullterrieriyhdistyksen järjestämässä mätsärissä Joutsenossa. Sää oli mitä mainioin ja tapahuma mielestäni muutenkin onnistunut.

Okilla meni paljon paljon paremmin kuin viimeksi ja ensimmäisen kehän perusteella uskalsin jo hieman toivoa sijoitusta. Toinen kehä meni kuitenkin hieman pipariksi (koira meinasi istua kokoajan ja muutenkin keskittyminen hieman herpaantui).
Eli taas punainen nauha ja ei sijoituttu. Olen kuitenkin tyytyväinen Okin huomattavasti parantuneeseen kehäkäyttäytymiseen.
Pitää taas vilkuilla silmä kovana, milloin Lappeenrannassa järjestetään seuraava mätsäri!

Tässä muutama kuva Okista kehässä (kuvien laatu on mikä on, ne on otettu digipokkarilla ja melko kaukaa):


Naapurin Pasin mätsäri menikin ihan nappiin: pienten koirien PUN1 ja BIS5! Onnea Pasille!

Laittelin eilen kasvattajalle mailia noista Okin hampaista ja hän sanoi, että jos ei ala tapahtua niin varaamaan aikaa eläinlääkärille joko ensiviikon lopulle tai sitä seuraavan alulle.
Noh, toivotaan, että nuo tipahtaisivat itsekseen.


Hammasasiaa - La 12.09.09

Okin yläkulmurit eivät tunnu irtoavan millään... Oikea on alkanut jo hieman heilua, mutta vasen ei heilu yhtään...

Oikea hammas:

Ja vasen:

Noh, toivotaan parasta noiden hampaiden suhteen...

Käytiin tänään koirapuistossa pyörähtämässä ja siellä oli kolme ihan mukavan tuntuista koiraa. Kaksi näistä oli Okia hieman isompia ja leikitkin olivat hieman rajumpia, mutta kovasti Oki koetti pysyä menossa mukana.
Oki alkoi olla hieman väsymyskierroksilla, joten lähdettiin kotiin rauhoittumaan. Koira nukkuikin n. kaksi tuntia tuon reissun jälkeen ja tuskin olisi herännyt tuolloinkaan, ellei olisi ollut ruoka-aika.

Hormonien hyrinää? - To 10.09.09

Ihanan koiramme hormonit ovat ilmeisesti alkaneet hyrräämään enemmän ja vähemmän. Viimeaikoina enemmän.
Käytiin eilen ja tänään naapurissa kylässä ja poitsu päätti nostaa molemmilla kerroilla jalkaa naapurien sohvaan... Ai että!
Ja tietenkään kummallakaan kerralla ukkoa ei ehtinyt heti ojentaa vaan tämä luikahti piiloon. Tiesi kyllä siis tehneensä väärin.
Pitää jatkossa kantaa tuota vesisuihkepulloa mukana joka paikassa...

Ollaan nyt treenailtu näyttlykäyttäytymistä melko paljon, lähdetään sunnuntaina käymään Joutsenossa mätsärissä.
Saa nähdä meneekö yhtään paremmin kuin viimeksi - toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Laitoin tässä pystyyn myös Okin treenipäiväkirjan, jotta saa seurailtua hieman pojan edistymistä.

Tässä vielä muutama kuva:

...Oki sai lahjaksi sadetakin...

...Muutama viikko sitten sain valmiiksi Okin villapaidan. Tosin kaula-aukko on hieman liian iso. Jospa seuraava kappale olisi sopivampi...

..Ja lopuksi kuva Okin ja Taran puistoreissulta...


Reenausta - Ti 08.09.09

Kotiuduttiin juuri pentutokosta.
Meni mielestäni paremmin kuin viime kerralla. Johtuu varmaan osittain siitä, että tällä kertaa mentiin paikan päälle jo puolta tuntia ennen koulutusta. Oki kävi tapansa mukaan aluksi aivan mahdottomilla kierroksilla vaikka paikan päällä ei ollut kuin ihan muutama karvaturri.
Viime kerralla Okilla oli valjaat, mutta tästä edespäin pidän kyllä pantaa, koska koira ei sotkeennu hihnaan niin helposti ja jospa tuo loppujen lopuksi yhdistäisi pannan koulutuksiin menoon.
Johtuu varmasti pannasta: Oki oksensi kaksi kertaa "alkutäpinöidensä" aikana. Ei paljoa, mutta muutaman nappulan, heinää ja vaahtoa.
Koulutuksen alkamiseen mennessä Oki oli rauhoittunut huomattavasti ja koira piti kontaktin paljon paremmin kuin viimeksi.
Eli tullaan jatkossakin paikalle erittäin hyvissä ajoin.

Tänään harjoiteltiin taas perusasentoa. Oki on tajunnut perusasennon idean ja nyt pitää keskittyä sijoittumiseen. Joskus Oki sijoittuu oikein kivasti ihan kiinni vasempaan jalkaan, kun joskus taas istahtaa aivan vinoon.
Kuitenkin ihan kiitettävää edistymistä näin viikon harjoittelun pohjalta.

Lisäksi harjoiteltiin taas ohittamista & seuraamista. Meni huomattavasti paremmin kuin viime kerralla!
Tehtiin samantapainen pujotteluharjoitus kuin viime kerralla. Oki ei juurikaan huomioinut meitä ohittaneita koiria vaan kontakti pysyi melko hyvin. Vain kahta koiraa kohti Oki otti muutaman askeleen, mutta sain kuitenkin koiran huomion taas itseeni.
Kun tuli meidän vuoromme ohittaa, Oki seurasi ajoittain hyvin. Ajoittain taas maassa oli erittäin mielenkiintoisia hajuja, joita oli pakko haistella. Tällöin koiran huomion kiinnittämiseksi joutui tekemään töitä hieman enemmän.
Näin jälkeenpäin tuli mieleen, että jatkossa pitänee aina pysähtyä → kiinnittää koiran huomio → sitten vasta jatkaa matkaa.

Koulutuksen loppupuolella selvisi, että yhdellä nartulla oli juoksut (kuka tuo juoksuisen nartun koulutuksiin!? Johan se kielletään koulutuskentän säännöissä...). Oki on nyt alkanut ymmärtää "tyttöjuttuja", joten en ihmettele yhtään penskan kiinnostusta kyseistä koiraa kohtaan.
Hieman kiukutti, koska tietää tuon vieneen Okin huomiota itse asiasta... Mutta kun tuo koulutuskerta meni kuitenkin paremmin kuin viimeksi, niin ei tuo niin paljoa kaivele.

Huomenna aloitetaankin sitten kunnolla näyttelytreenaus. Käytiin tänään ostamassa näyttelyhihna. Ostettiin sellainen nailoninen hihna, jossa on "säätäjä".
Hieman arvottiin kaupassa, että ostetaanko me hihna + näyttelypanta vai tuollainen näyttelyhihna. Päädyttiin sitten pelkkään hihnaan, eiköhän se ole ihan hyvä. Voi sitä ostaa toisenlaisen sitten myöhemmin, jos haluaa.

Sunnuntaina olisi tarkoitus mennä Joutsenoon mätsäriin. Pasikin on menossa, joten päästään samalla kyydillä.
Saa nähdä miten tällä kertaa käy. Saisi olla ainakin parempi ilma kuin viimeksi.

Käytiin eilen koirapuistossa Taran kanssa ja tuli otettua vähän kuviakin. Suurin osa kuitenkin melko tärähtäneitä tai muuten huonoja, mutta yritän saada aikaiseksi laitettua muutaman onnistuneen tänne kunhan ehdin!

Ensimmäinen mätsäri - Su 06.09.09

Käytiin tänään Okin kanssa ihkaensimmäistä kertaa mätsärissä.
Aamulenkillä kuultiin, että täälläpäin mätsäri järjestetään puolen päivän aikoihin ja päätetiin sitten lähteä vähän kokeilemaan. Saatiin Pasi-koira kaveriksi vaikka lyhyt varoitusaika olikin.
Seisomisharjoitukset ovat jääneet kyllä aivan liian vähälle ja seuraaminenkaan/nätisti kävely ei ollut tänään Okin vahvimpia puolia.
Okilla on myös mörköilyikä puskemassa päälle ja tuomarin takki tuntui olevan hieman pelottava, mutta selvittiin kunnialla kaikesta huolimatta.
Oki sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut. Silti olen erittäin tyytyväinen koiraan, vettä satoi ja koira hieman paleli, mutta käyttäytyi silti paremmin kuin oletin!
Eli nyt kyttäillään seuraavaa mätsäriä ja harjoitellaan ahkerasti kehäkäyttäytymistä.

Meistä on tullut myös melko ahkeria puistoilijoita. Lähes joka päivä on pyörähdetty koirapuistossa hieman leikkimässä.
Alkuviikosta Pasin ja Okin kaverina puistossa oli nelikuinen cockerspanieli tyttönen, joka kyllä kovasti yritti pysyä poikien vauhdissa mukana, mutta aina ei ihan onnistunut. Kaikilla koirilla oli kuitenkin hauskaa ja Oki oli aivan rättipoikkipuhkiväsynyt loppupäivän ajan.
Eilen Okin seurana puistossa oli 3-vuotias snautseri narttu, joka ei ollut aivan yhtä innostunut juoksemisesta kuin Oki, mutta eipä tuo meidän penskaa haitannut.
Huomenna olisi tarkoitus lähteä x-rotuisen Taran kanssa puistoon. Vihdoinkin, johan tätä on odotettu.

Nyt aurinkokin jo kurkkailee tuolta pilvien välistä, joten nyt lähdetään ulkoilemaan tuon Pasin kanssa ja eiköhän pyörähdetä puistossakin.

Toimintaa - Ti 01.09.09

Eilen päästiin vihdoin ja viimein käymään naapurin Pasin kanssa koirapuistossa siten, että
siellä ei muita koiria ollut ja pojat pääsivät leikkimään keskenään.
Vauhtia riitti. Tuo meidän Oki ei ainakaan paljoa katsele mihin juoksee, välillä ovat tiellä ihmiset ja toisinaan puut.
Okin molemmat alakulmurit irtosivat tuon puistoreissun seurauksena. Pasin turkkikin sai siinä sivussa hieman uutta punaisen sävyä..
Puistoilusta saatiin muutama ihan ok kuvakin ja ne löydät Okin Kuvagalleriasta.

Tänään päästiin vihdoin ja viimein ensikertaa pentutokoon.
Oki oli innoissaan, kun sai herkkuja kokoajan ja emäntäkin tykkäsi.

Oli ihan hyödyllinen käynti. Opeteltiin:
*kontaktin ottoa
-Lenkkeillessä tämä on ihan ok, mutta kun näköpiirissä on muita koiria, saa tehdä hieman enemmän töitä
*toisten koirien ohittamista
-Tämä on meillä kovan harjoituksen tarpeessa... Polkupyörät, lastenvaunut, skeittilaudat yms. ohitetaan kyllä useimmiten nätisti, mutta kun tulee toinen koira vastaan niin Oki unohtaa emännän/isännän/kuka-hihnan-päässä-nyt-ikinä-onkaan täysin.
*lopuksi istumista ja hieman tokon perusasento
-Istua Oki on osannut jo monta kuukautta, mutta perusasento oli ihan uusi tuttavuus. Kuitenkin koira hoksasi sen nopeasti. Eli tätä tullaan harjoittelemaan jatkossa ahkerasti.

Itsestä tuntui, että puolituntinen humahti aivan mahdottoman nopsasti. Kuitenkin ihan riittävä Okille, torkahti jo automatkalla kotiin ja nytkin vain lähinnä nukkuu.

Kovasti odotellaan ensi tiistaita, että päästään uudelleen kentälle!

Äänekäs yö ja hiljainen päivä - Su 30.08.09

Oki on nyt aivan veto pois. Nukkui tänään lähes kahteentoista asti!

Eilen käytiin kahdesti koirapuistossa. Kummallakaan kerralla siellä ei meidän lisäksemme muita ollut.
Ensimmäisellä kertaa oltiin vain n. kymmenisen minuuttia aamulenkin päätteeksi. Poitsu lähinnä haisteli ja kaiveli paikkoja.
Toisella kertaa oltiinkin sitten puolisen tuntia ja silloin penska innostui hieman riekkumaankin. Leikittiin vähän piilostakin ja koira ymmärsi leikin heti ja tykkäsi kovasti. Voi sitä reimun määrää, kun piiloon mennyt löytyi!

Yöllä Oki laittoi taas konsertin pystyyn. Ihmettelin, että miten se nyt ei hiljene ja kävin eteisessä. Syy selvisi nopeasti: naapuri kiroili käytävässä ja hakkasi oveaan, ilmeisesti avaimet olivat jääneet kotiin.
Noh, Oki oli ilmeisesti tyytyväinen, kun mamma kävi katsomassa ja tarkistamassa tilanteen, koska tämän jälkeen poika nukkui tyytyväisenä sängyssään aamuun (vai pitäisikö sanoa päivään) asti.
Näin jännittävän yön jälkeen Oki onkin sitten vietellyt hiljaiseloa tänään. Uni on maistunut.

Lisätäänpä vielä:

Eli taas tuli vähän mittailtua poikaa.. Taas äärimmäisen epätarkka mittaustulos: 45-46cm(...?) ja kiloja oli perjantaina eläinlääkärissä 13,15.
Millähän tuo kannattaisi mitata, että saisi tarkempaa mittaa korkeudesta? Suorakulmalla/kulmamitalla (vai miksi sitä nyt sanotaan..)?
Ja minkäkokoisia ihmisten pinserit ovat olleet siinä 4-5kk vanhoina?

Paremmalta näyttää - Pe 28.08.09

Käväistiin tänään eläinlääkärillä ihan "varmuuden vuoksi" ja ell. oli sitä mieltä, että Oki on parantunut oikein hienosti ja voi jatkaa nyt normaalia koiranelämää.
Niskaan Okille on noussut jonkinlainen patti, mutta se voi olla seuraus tulehduskipulääkepistoksesta. Tuota pattia pitää seurailla. Jos se kasvaa, silloin pitää ottaa uudelleen yhteyttä. Ja jos patti on ja pysyy niskassa vielä 1-vuotisrokotusten aikaan, silloin sitä tutkaillaan hieman tarkemmin.

Eli tämä tarkoittaa sitä, että tiistaina me lähdetään Okin kanssa katsastamaan pentutokon tunnelmat. Säävarauksella tosin. Kenttä on ulkona ja jos sataa vettä, Oki ei kyllä tee mitään muuta kuin itkee, kun ei tuolla vielä sadetakkia/asua ole.

Ostettiin tuossa viikolla Okille valjaatkin. Ajateltiin, että ei paina niin pahasti kurkkua, kun tuo ei ihan täydellisesti hihnassa vielä (ollaan toiveikkata tämän suhteen) käyttäydy.
Tuntuu, että koira tykkää valjaista enemmän kuin pannasta. Ja sisälläkin voi nyt olla aina ihan "ilman mitään", valjaat on sen verran helppo pukea/riisua.

Tehtiin lettuja tuossa muutama päivä sitten. Tehtiin myös Okille pikkulettu, jonka herra sai syödä ruokakupistaan omalla "ruokapaikallaan".
Koiruus oli ilmeisesti hieman pettynyt pieneen annoskokoon, kun tuli lautasen tyhjennettyään tekemään lätäkön keskelle olohuoneen lattiaa..
Vaikea uskoa, että tämä olisi ollut silkka vahinko, koska Oki on kuitenkin jo pidemmän aikaa tajunnut sisäsiisteyden idean.

*muokslisäys* Melkein unohdin mainita: Okin hampaat ovat hyvää vauhtia vaihtumassa. Nyt jo alakulmurit heiluvat siihen malliin, että putoavat pois varmaankin seuraavan viikon aikana. Yläkulmurit taas eivät liiku milliäkään. Noh, eivätköhän nekin (toivottavasti) poistu ihan nätisti itsekseen.

Otetaan rennosti - Ma 24.08.09

Täällä on nyt koetettu ottaa rennosti tuon tulehduksen vuoksi. Joskus Oki on samaa mieltä asiasta ja joskus ei.
Kyllä me eilen piipahdettiin pikapikaa viideksi minuutiksi koirapuistossa, kun siellä ei ketään ollut. Pääsi Oki purkamaan pahimpia höyryjä.

Nyt täällä toivotaan sormet ja varpaat ristissä, että tästä selvittäisiin vain yhdellä antibioottikuurilla. Lääkkeiden syönnin kanssa ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa, päin vastoin, Oki pitää niitä ilmeisesti suurenakin herkkuna.
En oikein osaa sanoa, että ehtiikö tuo parantua kuurin loppuun mennessä vaiko eikö.
Patti on hieman pienentynyt, mutta tuntuu silti selkeästi. Imusolmukkeet ovat myös turvoksissa, mielestäni jopa hieman enemmän kuin kuurin alussa.
Noh, torstaihin asti nyt seuraillaan tilannetta.

"Koiranpentu sairastaa, häntä hellikäämme..." - Ke 19.08.09

Tässä on nyt kotiuduttu tuolta eläinlääkärireissulta ja hyvä, että tuli käytyä!
Okilla on nielu- ja sylkirauhastulehdus.
Saatiin tähän lääkitykseksi antibioottikuuri (Synulox) ja eläinlääkäri pisti Okiin tulehduskipulääkkettä.
Kuuri kestää 10 päivää ja jos turvotus ei ole tuohon mennessä laskenut, pitää tilata uusi aika.
Eli nyt otetaan rauhallisesti ja lähinnä vain olla möllötetään, ei mitään sen suurempia riekkumisia ja pentutokon aloittaminen siirtyy nyt (ainakin) parilla viikolla.

Oki rauhoitettiin tutkimuksen ajaksi, koska tuo on sellainen sählä, että ihan pelkän patin tutkimisesta ei meinannut tulla yhtään mitään (saati nieluun kurkkaamisesta).
Poika pelästyi hirmuisesti, kun heräteaine alkoi vaikuttaa ja oltiinkin aivan kummallisessa paikassa. Onneksi mamman sylissä oli hyvä olla loppuaika.

Kotiintullessamme tuo vain jäi häntä koipien välissä tönöttämään eteiseen. Piti sitten kantaa koira tämän sänkyyn, jonne penska sitten sammuikin lähes välittömästi.
Äsken tuo heräsi ja huusi kuin syötävä noin puolen minuutin ajan... Otin koiralta pannan pois ja rauhoittelin, nin meni huutamisvimmakin ohi ja uni alkoi taas maistua.

Sataa sataa ropisee... - Ti 18.08.09

Tänään on satanut lähs koko päivän ja Oki ei ole oikein arvostanut tätä. Koira uikuttaa surkeana rappusilla, kun pitäisi lähteä vesisateeseen kävelemään.
Lisäksi sisällä pitää vetää hervottomat pinserihepulit (koska tottakai tämä auttaa kuivumiseen!).
Ajattelin josko tuolle tuossa kuukauden päästä uskaltaisi ostaa sadetakkia. Ei jäisi ihan heti pieneksi.

Saan Okin villapaidan luultavasti huomenna valmiiksi. Toistaiseksi näyttää hyvältä, lopputulos silti hieman arveluttaa.
Kunhan pidän tämän mahdollisimman yksinkertaisena enkä ala kikkailla turhia niin eiköhän se siitä.

Soitin tänään kasvattajalle tuosta Okin kaulapatista ja hänkin oli sitä mieltä, että kannattaa tuo käydä lekurilla näyttämässä. Saa ainakin varmuuden mikä koiralla on eikä tarvitse arvailla.
Huomenna olisi sitten ell. klo 8:15.

Peeäs: terkkuja Paulalle!

"Olitte poissa ainakin ikuisuuden" - Ma 17.07.09

Sunnuntai-iltana kotiuduttiin miehen kanssa ja koira otti meidät innoissaan vastaan. Loppuillan pentu kulki perässä joka paikkaan ja nukkui aivan vieressä, kun katsoin sohvalla telkkua.
Koetti ilmeisesti varmistaa, ettei taas kadota liian pitkäksi aikaa.

Tänään Oki pääsi käymään koirapuistossakin.
Ensin käytiin päivällä yksin ja illemmalla oli tarkoitus käydä naapurin Pasi-koiran kanssa riehaamassa, mutta puistossa oli koiria enemmän ja vähemmän eikä me sitten kauaa siellä viihdytty.
Pariin kertaan Oki säikähti muiden koirien haukkua, mutta palautui kuitenkin "omaksi itsekseen".
Lähdettiin, kun muutama koira alkoi pomoilla ja puistoon tuli yksi sählimmistä koirista jonka olen koskaan tavannut...
Pitää seuraavalla kerralla katsoa, etteivät nämä ainakaan ole puistossa samaan aikaan..

Oli tarkoituksena kokeilla huomenaamuna, josko olisivat Oki ja Pasi silloin päässeet kaksistaan puistoon, mutta pitää nyt katsoa että mennäänkö sittenkään. Oki vaikuttaa hieman kipeältä...
Koira on ollut hieman apealla tuulella, mutta ajattelin sen johtuneen meidän poissaolostamme. Äsken löysin sitten Okin kaulasta suurehkon patin (halkaisija n. 1,5-2cm), joka ilmeisesti aristaa hieman. En tiedä onko patti ollut jo pidempään vai ilmestynyt vasta meidän paluumme jälkeen.
Poika on myös kuolannut ajoittain tavallista enemmän...
Pikainen googlettelu tarjosi vaihtoehtoina tulehtunutta sylkirauhasta tai imusolmuketta taikka vain rasvapattia.
Kuukelin mukaan jos kyseessä on tulehtunut imusolmuke, silloin on mahdollisuus borrelioositartuntaan...
Eli pitääpä soitella eläinlääkäriasemalle huomenissa ja kysyä, että mitäs nyt.

*edit* Lisätäänpä vielä: Aloin neuloa pojalle villapaitaa. Saa nähdä mitä siitä tulee.

"Kaunein koira ikänä" - Ma 10.8.09

Taas on tovi vierähtänyt viime päivityksestä. Toivottavasti muistan edes puolet siitä, mitä aioin kirjoittaa.

Tänään oli siis Okin rabies-rokotteen vuoro. Hyvinhän se meni, ei poika taaskaan huomannut koko pistosta.
Nyt eläinlääkäri myös kuunteli sydänäänet ja muutenkin teki hieman tarkemman tarkastuksen. Terve pentu, kuten jo ennalta arvasinkin.
Seuraava käynti onkin sitten maaliskuussa 2010.

Ollaan miehen kanssa lähdössä Tampereelle viikonloppuna ja siskoni on tulossa hoitamaan Okia perjantaista sunnuntaihin.
Tänään hän kävi tässä meillä ja selitin hänelle Okin hoidosta (pitää tässä viikolla kirjoittaa ohjeita paperillekin) ja käytiin kävelemässä tuo meidän iltalenkki, niin pääsee poika sitten kulkemaan samoja tuttuja reittejä.

Kokeiltiin tuossa hieman teipata pojan korvia, kun ne hieman höröttelivät miten sattuu. Noh, kyllähän nuo ovat nyt hieman paremmin, mutta teippi ei meinannut lähteä irti. Jos vielä teipataan, niin ostetaan kyllä erilaista teippivälinettä (nyt oli siis apteekin "laastariteippiä").

Kynsienleikkuukin sujuu jo paljon paremmin. Eilen taidettiin tehdä kyseinen operaatio ennätysajassa, noin viidessä minuutissa!

Ollaan ostettu Okille myös BF:n aktivointipallo. Penska tykkää tuosta kovasti. Kunhan vain löytäisi sellaisen nappulan tms., joka ei heti tulisi ulos... Nuo Hill'sin ja Royalin nappulat, kun ovat niin pieniä.

Eilen eläkeikäinen nainen alkoi jututtaa meitä aamulenkillä ja totesi Okin olevan "kaunein koira, jonka olen ikänä nähnyt".
Usein, kun ollaan lenkillä, ihmiset eivät tunnista rotua ja kysyvät sitten, että mikäs tämä on. Siihen, kun vastaat, että pinserihän tämä, tulee ihmettelyä "miten tämä on näin iso" tai "tämä on ilmeisesti jo lopettanut kasvamisen".
Menee monilla kääpiöpinseri ja pinseri sekaisin, mutta mukavahan sevain on korjata, että on olemassa tämä "isompikin malli".

Vahtikoira - To 30.7.09

Meillä oli naapurissa jonkinsortin bileet ja tämä meidän herra pääti sitten n. klo 04 aamulla ottaa asiakseen häätää nuo tunkeilijat käytävästä.
Hullu rähinä päällä ja ei siitä ei meinannut tulla loppua, ei sitten millään. Suihkepullolla uhkaaminen sitten loppujen lopuksi sai Okin tajuamaan, että nyt riittää.
Päivällä ei hauku käytävän ääniä, mutta nyt piti ilmoittaa, että jotain epätavallista tapahtuu.
Eli onhan tuossa vahtikoiran vikaa, ei meille (eikä tähän itse taloonkaan) kukaan ainakaan huomaamatta pääse murtautumaan.

Huomasin maanantaina, että penskan hampaat alkavat vaihtua. Nyt on irronnut jo kolme etuhammasta ja yksi on aivan irtoamaisillaan.
Yhtään irronnutta hammasta en ole kyllä onnistunut löytämään, eiköhän Oki ole syönyt ne.

Törmättiin taas eilen Taraan (joka on siis bordercollie-collie-suomenpystykorva, eli ihan hauskannäköinen ilmestys ) ja koirat leikkivät taas onnesta soikeina.
Harmiteltiin vähän, että ei vieläkään päästä puistoilemaan yhdessä, mutta muutaman viikon päästä sitten.

Vielä pitää odotella - Ti 28.7.09

Eli eipä mennäkkään tuonne erkkariin, poju onkin yhden päivän liian nuori. Ei näin voi käydä, yksi päivä.
Elikkäs Okin olisi pitänyt täyttää 5kk näyttelyä edeltävänä päivänä (28.8.), samana päivänä ei riitä.
Noh, ensi vuoteen sitten. Nyt kytätään mätsäreitä täältä lähistöltä.

Ja koirapuistoilukin siirtyy parilla viikolla. Oki saa rabiespiikin nahkaansa parin viikon päästä.
Käytiin siis ottamassa tehoste tuohon nelosrokotteeseen eilen. Pojalla on painoa 10,55kg.
Kun ell oli pistämässä rokotetta, Oki oli jo ehtinyt imuroida kaiken kissanruuan siitä pöydältä
Ahne poika meillä.

Tänään Oki pääsi riekkumaan aamulenkillä oikein kunnolla, kun nähtiin taas tuttuja koiria.
Venähti vähän tuo aamu-ulkoilu, normaalisti menee 15-20min normaalisti kävellen ja nuuhkuttelutauot mukaanlukien. Nyt meni tunti.
No, ainakin Oki oli väsynyt tuon jälkeen

Pohdintaa... - Su 26.7.09

Ääh... En osaa päättää.
Aluksi olin sitä mieltä, että en mene pinsereiden erkkariin Keravalle tuolloin 29.8. Nyt olen kuitenkin alkanut pohtia "mitä jos sittenkin?"
Eihän täältä ole Keravalle kuin n. 200km ja sinne ajelee sen 2,5h... Eli ei paha.
Näkisi poitsukin muita pinsereitä...

Mutta voin kyllä kuvitella tuon meidän vauvan kehäkäyttäytymisen, olisi nimittäin Okin ensimmäinen näyttely ikinä. Poika täyttää juuri tuona päivänä sen 5kk.
Ja meikäläisen handlerintaidotkin ovat hieman ruosteessa, eli kuulostaa erinomaiselta yhdistelmältä.
Noh, on minulla torstaihin asti aikaa mietiskellä tätä asiaa, silloin on viimeinen ilmoittautumispäivä. Saa nyt nähdä mitä tapahtuu

Okista on selkeästi tulossa jo iso poika. Merkkailunalkeita on havaittavissa vaikka jalka ei nousekaan. Muutaman kerran tuo on koipeaan nostanut, mutta nekin varmaan ovat olleet vahinkoja.

Huomenna olisi sitten toinen rokotusaika. Toivottavasti tällä kertaa ei ilmene rokotusreaktioita, mutta täällä ollaan valmiustilassa kyytabletit hyllyssä kaiken varalta.

To 23.7.09

On ollut taas sellaista vilskettä, että ei ole oikein ehtinyt koneelle istahtaa. Jos nyt vaikka saisi naputeltua kuulumiset tänne. Tosin ei sitä enää muista mitä kaikkea sitä oikein pitäisi kirjustaa.

Tosiaan maanantaista keskiviikkoon oltiin mökillä naapureiden ja näiden kääpiösnautseri Pasin kanssa.
Koirat olivat niin onnellisia, kun pääsivät juoksemaan niin lujaa kuin sielu sieti.
Ensimmäisenä päivänä Pasi oli Okia selvästi ketterämpi ja Oki muutaman kerran törmäili puihin ja keinuun, kun ei hömppänä ymmärtänyt katsoa mihin oli menossa. Mutta kyllä se Okin liikkuvuus taas parani huomattavasti tuon reissun aikana!

Molemmat koirat olivat ihan rättipoikkipuhki tuon muutaman päivän temuamisen jälkeen. Tiistaina käytiin kävelemässä metsässäkin reilu tunnin ajan ja kaikki riekkumiset tuohon päälle, niin ei ihmekään että väsyttää.

Pian Oki pääseekin jo koirapuistoon juoksentelemaan, maanantaina olisi seuraava rokotusaika. Tätä ollaankin odotettu lähes pennun kotiutumisesta asti!
Ja rokotusten kuntoon saaminen tarkoittaa koirapuistoilun alkamisen lisäksi sitä, että Oki-poika pääsee (vai joutuu?) pentutokoon. Katselin, että kurssien kesälomat loppuvat elokuun alussa, joten sinne siis silloin.

Su 19.7.2009

Ei Oki tiedäkään mihin huomenna pääsee. Lähdetään mökille ja Pasi-käppänä tule omistajineen mukaan.
Saavat koirat vähän painia ja juosta siellä.
Ei Oki olekaan hetkeen käynyt mökillä, viimeksi juhannuksena.

Oki on oppinut uuden leikin ja siitä on tullut kyllä ehdoton lemppari, eli "etsi"-leikkiä ollaan tässä nyt leikitty päivittäin muutaman kerran.
Elikkäs piilotellaan koiran nappuloita olohuoneeseen ja Oki odottelee toisessa huoneessa "etsi"-käskyä. Ehkä tämä on Okin mielestä ehdottomasti paras leikki ikinä, koska tässä saa ruokaa.

Penska on alkanut myös hieman keppostelemaan: jos johonkin tuolille tai penkille on unohtunut vaatteita, ne pitää ehdottomasti roudata omaan petiin ja sitten niitä pitää mutustella siellä ihan hiljaa.
Käytetyt sukat ovat Okille kyllä oikea aarre.

Eilen kun käytiin kaupassa, Oki oli hieman tutkiskellut asuntoa ja samalla leikkinyt hieman puutarhuria.
On ollut pitkään puhetta, että ikkunalaudalla olevat auringonkukat ovat kyllä aikansa eläneitä, mutta ei niille sitten olla kuitenkaan mitään tehty.
Noh, Oki oli sitten käynyt tuumasta toimeen ja kun tultiin kotiin, niin muutama kukka oli lattialla (niitäkin oli pitänyt hieman maistaa) ja sohva täynnä multaa.
Silloin ei hirveästi naurattanut, mutta nyt kyllä. Olisi pitänyt tajuta ottaa valokuva tuosta sekasorrosta.

Ke 15.7.09

Tässä on ollut taas sellaista hässäkkää, että ei ole blogia ehtinyt kirjoitella ja nyt on taas puolet unohtunut siitä mitä piti kirjoittaa.

Oki on kasvanut jo melkoiseksi roikaleeksi, toivottavasti tuo kasvu loppuu jossain vaiheessa ja koira pysyy "korkeusrajojen" sisällä.
Harjoiteltiin taas vähän mittaamista tuossa toissapäivänä ja korkeutta on pojalla nyt n. 39,5cm ja painoa muutama satagrammaa vajaat kymmenen kiloa.. Miten se on kasvanut jo noin isoksi, vastahan se oli sellainen pikkupallero..!?

Toissapäivänä Oki pääsi painimaan Tara-nartun kanssa iltalenkillä. Molemmat olivat niin innoissaan ja Oki sai vedettyä muutamat juoksuhepulit ja Tarasta loppui virta ennen Okia.

Alle kaksi viikkoa, niin Oki-poika pääsee koirapuistoon juoksemaan. Ei me päiviä lasketa tai mitään tai muutenkaan juuri odoteta tuota, eihän...

...........

Nyt sain aikaiseksi muokata noita kuvia, mitä otettiin siellä vanhemmillani ollessa, joten tuuppaanpa nekin nyt tänne:


Oki ja Pete vauhdissa

Urhosta ja Okista ei tällä kertaa saatu sellaista kuvaa, jossa molemmat olisivat olleet tarpeeksi pitkää paikoillaan ( = emännän tai isännän pitää ilmeisesti ostaa uusi kuvausväline vauhtikuvia varten), joten tässä nyt kuva pelkästä Urhosta

Kerrankin saatiin kaikki kolme samaan kuvaan

Tällainenkin mahtiotos tuli räpsäistyä

Sitten alkoikin jo pientä väsyttää


Kotona ollaan! - Pe 10.7.09

Nyt on kotiuduttu reissusta. Kyläilystä tuli hieman suunniteltua pidempi, mutta ei se haittaa, koska hauskaa oli.
Menimme siis maanantaina vanhemmilleni yöksi. Oki jäi tiistaina sinne hoitoon ja minä ja mies tulimme kaupunkiin ja saimme hieman "omaa aikaa". Keskiviikkona menimme sinne takaisin ja tulimme kotiin hetki sitten.

Oki on aivan rättipoikkipuhkiväsynyt viiden päivän riehumisen jälkeen. Oki on nyt sen verran iso (painoa on nyt 9,6 kiloa), että sen uskaltaa laskea leikkimään vanhempieni kahden koiran kanssa (jämtlanninpystykorva Urho: 32kg ja saksanmetsästysterrieri Pete: 10kg).
Oki sai myös hieman harjoitusta "koirien kielestä", Pete on onneksi kärsivällinen opettaja. Oki koetti aluksi hieman pomottaa Peteä, mutta nopsaan oppi että se ei käy päinsä.

Koirat pääsevät vanhemmillani olemaan vapaana ja sitä Oki rakasti. Huomaa Okin liikkeestä, että nyt on tullut juoksenneltua: motoriikka on parantunut huomattavasti alle viikossa ja vauhtia (sekä vaarallisia tilanteita) riittää, lisäksi koira on saanut hieman lihaksiakin.

Isäni "analyysi" Okista oli se, että pojasta tulee todennäköisesti melko omapitäväinen koira, joka todennäköisesti tulee kokeilemaan isompana ihan kunnolla, että kuka on pomo. Lisäksi hän arveli, että Okilla voi olla hieman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Mutta saa nähdä mitä tuleman pitää.
Hän kuvasi Okia mys "ihme tuijottelijaksi", tosin tuo tuijottelu todennäköisesti on vielä "pennun hölmöyttä" - ei haaste.
Ja kyllähän tuo "arvio" kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Nytkin Okilla tuntuu olevan kohtuullinen alistamisenhalu.

Okia on nyt leikitetty ja lellitty pari päivää. Vanhempieni perhetutut Saksasta tulivat käymään ja perheen lapset (varsinkin tytär) ikävöivät kovasti omaa terrieriään, joten Oki oli omiaan lievittämään tätä ikävää - ja eipä Okilla ollut mitään tuota vastaan.

Mutta kyllä Oki oli tyytyväinen päästessään kotiin. Tuossa sohvalla köllöttelee ja nukkuu sikeästi nähden koiramaisia unia.

Su 5.7.09

Saatiin tänään leikattua Oiskin kynnet ennätysajassa, meni vain 15 minuuttia!
Huikea parannus entiseen 45 minuuttiin verrattuna.
Vaihdettiin miehen kanssa osia, minä pidin kiinni ja mies leikkasi: hyvin tuntui toimivan. Ja penska sai tietenkin operaation jälkeen possunkorvan palkkioksi.

Nykyään Oki syö jo ihan oikeita luita "leikkiluiden" (niitä eläinkaupasta ostettavia nahkaa vai mitä ne nyt ovat) sijasta. Tuntuu savustettu poronketara maistuvan

Ja eipä tuolle mitään vakavampia rokoteoireita sitten tullut. Kyytableteilla selvittiin tilanteesta ja oireet kestivät n. vuorokauden.
Auli-kasvattajalle soiteltiin hoito-ohjeita ja hän kehotti siirtämään tehosterokotusajan viikkoa myöhemmäksi, jotteivät oireet uusisi niin helposti. Ja me teimme niin, eli Okin seuraava rokotusaika on 27.7.
Saa nähdä tuikataanko rabies samalla vai vasta viikon parin päästä tuosta.

Kovasti jo polttelisi lähteä käymään koirapuistossa, mutta kyllä me maltetaan odottaa.

To 2.7.09

Eilen Okilla ilmeni ilmeisesti rokotusreaktio-oireita.
Eli nieleskelyä, kakomista ja koira oli ihan nuutunut ja köpötteli hitaasti sinne tänne, eli taisi olla lämpöäkin.
Annettiin tuossa päivällä puolikas kyytabletti ja sitten illalla toinen puolikas.
Ja nyt koira voi jo paremmin, haluaisi riekkua, mutta pitää vielä vähän toppuutella, koska kun Oki enemmän riehaantuu, tulee nieleskely myös takaisin hetkeksi.
Eli nyt ainakin näyttää siltä, että selvittiin lievillä oireilla ja ei tarvitse eläinlääkäriin mennä tämän vuoksi.

Ti 30.6.09

Mies on ollut pari päivää mökillä kavereidensa kanssa, joten me ollaan Okin kanssa vietetty laatuaikaa kaksistaan. Nyt on leikitty ja riehuttu ja vähän reenattu uusia juttujakin
"Paikka" sujuu kokoajan paremmin ja paremmin ja nyt on kuvioihin otettu uutena "seuraa", sen(kin) poika ymmärsi nopeasti ja nyt se onnistuu jo pienen matkan verran.
Toivottavasti ruoka olisi tarpeeksi hyvä motivaatiokeino jatkossakin ja pojulla pysyisi mielenkiinto yllä.

Nyt Oki on alkanut huutamaan, kun ei olla kotona... Etsitään asian valoisat puolet: Ei kuitenkaan riko paikkoja sillä välin, kun emme ole paikalla.
Nyt on testissä se, että koiraa ei juuri huomioida kotiin tullessa... Jos tuo vaikka auttaisi siihen, että koira ei niin kovasti odota meitä.

Eilen oltiin päiväkävelyllä ja keskellä tietä ollamöllötteli sellainen iso yöperhonen (kiitäjiksi niitä kai sanotaan?). Siitä Oki vasta riemastui ja haukkui, murisi ja teki vaikka mitä sillä aikaa, kun emäntä nosti ötökän puuhun.

Su 28.6.09

No niin.. Oki on nyt päivää vajaa 3kk:n ikäinen ja on ollut meillä 5 viikkoa.. Ei kyllä tunnu siltä, ihan kuin tuo olisi vasta tullut meille.

Viimepäivät eivät ole kyllä olleet mitään koiraystävällisimpiä mahdollisia. Asunnon lämpötila on huidellut +28 asteen tietämillä, ulkolämpötila samoin.
Kaikenmaailman tuuletinviritykset on tehty ja koiraa on pitänyt hieman suihkuttaa kuumimpana aikana.

Muutama päivä sitten Oki sai ensikertaa poronluun. Liekö syynä kuumuus ja väsymys, pentu sai mahdottoman raivokohtauksen: puri, haukkui ja rimpuili aivan hulluna, kun menin lähelle.
Noh, siinä sitten rauhoitin penskan ja jatkettiin elämistä. Oki meni heti nukkumaan ja nukkui 3 tuntia heräämättä välillä. Hieman taisi väsy painaa.
Tämän jälkeen on reenattu luun poisottoa ja mitään rähinöintiä ei ole tullut vastaan, muutenkin pentu on ollut kuin pieni enkeli tuon jälkeen.. Saa nähdä kuinka kauan tätä kestää.

Okista on kuoriutumassa tavan draamakuningatar (vai pitääkö sanoa -kuningas?).
Eilen poika juoksi päin pöytää ja alkoi sellainen itku ja valitus että oksat pois... Pyöri omassa sängyssään ja itki pitkään ja hartaasti.
Ei tuolle mitään käynyt, kun otettiin lelut esiin niin johan unohtui voivottelu.

Nyt on luovuttu pentuaitauksesta lähes kokonaan, koska koira pääsee kiipeämään kompostiverkosta ylitse. Ihme akrobaatti: mitä kompostiverkko on korkea? 70-80cm?
Eli nykyisin aitaus toimii vain jäähyaitiona, jos meinaa koiralla olla liikaa kierroksia.
Eilen Oki siis nukkui ensikertaa ilman aitausta ja hyvin sujui: ei ollut öistä vaeltelua ja aamun ensipissatkin tulivat ulos.

Tänäaamuna poika ei oikein arvostanut vesisadetta ja märkää maata.
Ensin pissasi keskelle olohuonetta, siitä nappasin koiran kainaloon ja aloin eteisessä laittamaan tälle pantaa --> pissat eteisen lattialle.
Siitä jatkettiin rappusiin ja pitihän sitä lirauttaa sinnekin (ei ole koskaan aiemmin tehnyt tätä!), jos vaikka välttyisi ulosmenolta.
Nyt tälle voi jo nauraa, mutta aamuväsyneenä tilanne ei paljoa naurattanut.

Ti 23.6.09

Hienostihan se eläinlääkärireissu meni eilen.
Oki ei edes huomannut, että sitä piikitettiin, oli pöydällä sen verran mielenkiintoisia nameja.
Pitää laittaa tästä edespäin vieraat katsomaan Okin hampit useammin, sen verran pyristeli siinä pöydällä. Kun minä tai mies katsoo hampaita, ei mitään ongelmaa.
Koira on eläinlääkärin mukaan "juuri sopivankokoinen sekä iso ja lihaksikas". Pitänee siis päätellä, että ruokinta on kohdillaan ja Oki on saanut tarpeeksi remuta ulkosalla.

Saatiin eläinlääkäristä matkaan 3kg Hill'sin pentunappulaa ja yksi tölkki purkkiruokaa.
Nyt on käytetty noita nappuloita koulutusnameina. Hyvin ovat kelvanneet.
Tänään pitää koettaa tykkäisikö tuo Oiskis tuosta purkkiruuasta. Jos tykkää, voisi sitä sitten ostaa kotiin. Saisi vähän vaihtelua tuohon ruokintaan. Ajattelin, että purkkisapuskaa voisi antaa silloin, kun ei ole tarjota lihaa tms. lisukkeita.

Eilen harjoiteltiin myös "paikka"-komentoa ensimmäisen kerran. Hyvin penska äkkäsi, että mistä on kyse.
Pitää nyt vain ahkerasti harjoitella joka päivä kaikkea opittua, ettei unohdu.

Nyt on selviydytty juhannuksesta - Ma 22.6.09

Nyt on juhannuksesta selvitty, kaikki ollaan hengissä ja muutoinkin kunnossa.

Oki on hieman väsynyt neljän päivän juoksentelun seurauksena, mutta hyvä niin. Näyttää myös siltä, että metsässä tarpominen on kehittänyt meidän vauvalle jo jonkinsortin lihaksetkin.
Tuolla penskalla on uhmaikäkin jo päällä, tai ehkä se on jo hieman menossa ohi (mene ja tiedä).
Mökillä kun oltiin, niin luoksetulo ei meinannut pariin otteeseen onnistua, ei sitten millään. Siellä Oiskis istui kanervikossa ja räpytteli silmiään, kun mamma huuteli tulemaan luokse.
Tästä syystä harjoiteltiin _paljon_ luoksetuloa palkkauksen kanssa.

Mökillä kävi myös niin hassusti, että Okin vanha hihna hajosi. Onneksi vanha flexi mökillä, niin oli jonkinlainen talutin eikä tarvinnut kehittää mitään naruviritysMacGyver-patentteja
Tänään sitten kipaistaan Mustiin ja Mirriin ostamaan uusi hihna. Flexi on ihan kätevä metsässä tms. liikkuessa, mutta kaupunkialueella koen hihnan olevan varmempi.

Miehen äidin kissat olivat myös mökillä mukana, joten piti olla tarkkana, ettei päässyt syntymään minkäänlaisia yhteentörmäyksiä.
Hyvinhän tuo loppujen lopuksi meni: loppuajasta pystyi jo pitämään koiraa ja vanhempaa kissaa samassa tilassa irrallaan. Kissa meni niin korkealle nukkumaan, että koira ei edes nähnyt sitä. Pariin kertaan Oki ihmettelikin, että mihin ihmeeseen se outo koira nyt katosi
Nuoremman kissan kanssa pitää edelleen olla varuillaan, se kun tuntuu olevan kumman kiinnostunut koirasta ja toisinpäin. Harmi vain, että näiden leikit tuskin sopivat yksiin.

Tänään on edessä Okin ensimmäinen eläinlääkärikäynti ja tuikataan rokotusta.
Saa nähdä miten koissu suhtautuu tuohon.

+ 11 viikkoa - Ti 16.6.2009

Oki täytti jo 11 viikkoa ja alkaa näyttää enemmän koiralta kuin pallolta.
Nyt on ensimmäinen rokotusaikakin jo varattu ensiviikolle. Saa nähdä mitä meidän natiainen oikein tykkää eläinlääkäristä.

Viikonloppuna kävimme tosiaan vanhempieni luona kuten aiemmin jo mainitsin. Oki olisi halunnut niin kovasti leikkiä isompien koissujen kanssa, mutta se ei nyt valitettavasti onnistunut.
Vanhempieni saksanmetsästysterrieri on hieman sairaslomalla, joten siitä ei ole leikkijäksi. Sekin olisi kyllä kovasti halunnut painia pennun kanssa.
Sitten tuolla jämtillä on vähän liian rajut leikit.. Ei meidän penska kestä, jos 32 kiloa lihaa rysähtää niskaan...

Tulipa nukuttua huonosti viimeyönä...
Koira kyllä nukkui erinomaisesti kovaäänisestä kuorsauksesta päätellen.

Pe 12.6.09

Okistahan tuli Herra Akrobaatti, kun käytiin tuossa keskiviikkona leffassa. Koiruus oli päättänyt opetella kiipeilemään sillä välin, kun isäntäväki oli poissa.
Sieltähän tämä meidän pönttöpää oli kiivennyt kompostiverkosta ylitse... Kun tultiin kotiin, ei sitä oikein voinut muuta kuin nauraa: kämppä oli mullinmallin ja koira on niin iloisena, kun tultiin takaisin.
Ei ollut hajottanut mitään, eikä ollut mennyt kaappeihin, mikä on mielestäni aika hyvin vaikka tuo on täällä puuhaillut ties mitä.
Luulisi, että tuo olisi nukkunut kuten viimeksikin, mutta ei tainnut huvittaa.

Eilen Okilla oli jännä päivä: matkustettiin vähän linja-autossa, käytiin kylässä uudessa paikassa ja nähtiin vielä kissojakin.
Eikä tuo silti meinannut käydä illalla nukkumaan millään, saati sitten kylässä... Noh, nyt koira vaikuttaa siltä, että se lähinnä näkee unia tänään päivällä. Hyvä vain, koska se jää yksinkin n. tunnin ajaksi.
Tällä kertaa se ei kyllä kiipeä yli aitauksesta, kun käännettiin verkko pystyyn!

Tänään lähdetään myös ensimmäiselle yökyläreissulle vanhempieni luo maalle. Sielläkin on pari koiraa, joita Oki varmasti on innoissaan menossa moikkailemaan.
Okille otetaan tietty oma peti mukaan ja tuttu ja turvallinen aitauskin yöksi nakataan matkaan.

10 viikkoa täynnä - Ma 8.6.09

Oki täytti eilen 10 viikkoa.
Ei tunnu yhtään, että poika olisi ollut meillä jo 2 viikkoa! Näin se aika rientää, kun puuhastelee tuon kanssa. Voin sanoa, että tylsää ei ole ollut kertaakaan tässä viimeisen 14 vuorokauden aikana. Päinvastoin.

Eilen käytiin pyörähtämässä mökilläkin. Okilla oli taas paljon uutta ja ihmeellistä ihmeteltävää.
Sinnepäin mentäessä venematka ja pelastusliivit vähän jännittivät, mutta poistultaessa sitä voitiin jo nukkuakin veneessä.
Mökillä Oki oli aivan ihmeissään, kun sai olla vapaana ja sai kaivella ihan ilman, että tultiin komentelemaan. Saivat kyllä sammalmättäät kyytiä, kun Oki jahtasi kuvitteellisia (?) jyrsijöitä.
Eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti.
Pentu ei olisi millään malttanut käydä nukkumaankaan. Ihmettelin, että miten se ei väsy millään: oli kuitenkin ollut jo kymmenestä asti hereillä ja otti vaivaiset tunnin torkut tuossa kolmen aikoihin.
Noh, kyllä Oki sitten illalla kotona nukkui näitä "univelkoja" pois.

Lauantaina Oki ja Pasi törmäsivät ulkoillessaan kahteen villakoiraan, Leoon ja Mörköön.
Oki sai taas yhden mukavan koirakokemuksen lisää, hyvältä näyttää. Kyllä tästä kunnon koira leivotaan.

Ollaan tässä parina päivänä käyty kyläilemässä tuossa naapurin Pasi-koiran luona. Koirat ovat saaneet leikkiä ja ihmiset ovat päässeet katselemaan leffoja.
Lauantaina Oki ja Pasi nukkuivat söpösti vierekkäin, mutta valitettavasti emme ehtineet ikuistaa tätä hellyyttävää hetkeä. Kun mies lähti hakemaan kameraa, joka tietty oli keittiön suunnassa, koirat pomppasivat ylös kuin raketit.
Tänään ollaan menossa taas katsomaan elokuvaa sinne, jos nyt saisi ikuistettua tuon tilanteen ihan kuvaksi asti.

Pe 5.6.09

Oki on viimepäivinä huutanut erityisen paljon ja sydäntäsärkevästi ulkoilureissuilla. Kukapa sitä haluaisikaan olla ulkona kylmässä ja märässä, kun olisi tarjolla myös kuiva ja lämmin asunto.

Ollaan parina viimepäivänä käyty iltakävelyllä Pasin kanssa. Oki on ollut noilla reissuilla melko hiljainen, jospa tuo oppisi Pasilta, että huutaminen ei auta mitään ja lenkkikin sujuu mukavammin, kun voi keskittyä kaikkiin mielenkiintoisiin hajuihin itkemisen sijasta.

Toinen kehitämisenkohde on ehdottomasti käsien/jalkojen/naaman tms. pureskelu. Tuppaa väsyneenä tekemään tuota. Kokeiltiin tänään sitä, että kun alkaa meno olla liian väsynyttä, laitettiin aitaukseen. Hetken aikaa riehui siellä itsekseen ja sitten simahti. Jos tuolla vaikka saisi opetettua penskaa hieman tavoille.

Oki on oppinu taas uusia hienoja temppuja/taitoja: nyt poitsu osaa mennä maahan (ja ilman käsiohjausta!) sekä antaa tassua.
Mitähän keksisi seuraavaksi..

Eilen Oki näki ensikertaa miehen äidin kissat. Oli jännitystä vähän puolin ja toisin, mutta hyvin meni.
Vanhempi kissa oli lähinnä välinpitämätön, mutta nuorempaa koira kiinnosti jonkin verran. Muutaman kerran haistelivat toisiaan. Pitänee käydä ensiviikolla uudelleen.

Tänään Oki oli ihan innosta pinkeänä, kun törmättiin kääpiöpinseriin ulkoillessa. Oki ei olisi millään halunnut lähteä kotiin vaan lähteä uuden kaverin mukaan.

9 viikkoa - Ti 2.6.09

Oki täytti 9 viikkoa sunnuntaina.
Painoa oli eilen jo 5,4 kg.
Herra alkaa olla aikamoinen riiviö, eli on ilmeisesti kotiutunut meille.

Oki on ollut kova leikkimään naapurin Pasin kanssa. Tosin Pasi aina ei oikein tiedä mitä tällaisen tirrin kanssa pitäisi tehdä. Varsinkin, jos toisella väsy painaa päälle.
Pasi vain ihmettelee, kun toinen nykii partakarvoista. Eilenkin Pasin ilme oli näkemisen arvoinen, kun meidän pikkupeto koetti käydä komentamaan tätä ja ärisi ihan olan takaa.
Eiköhän Okikin jossain vaiheessa opi käyttäytymään.

Onneksi nyt on vähän viileämpää luvattuna kuin parina viimeisenä päivänä on ollut. Melko tuskaisen kuumaksi nousi tämä meidänkin sisälämpötila, ulkolämpötilasta puhumattakaan.
Poitsu oli sitten ihan tyytyväinen keksimäämme ratkaisuun: kostea pyyhe päälle. Hyvin sai nukuttua tuonkin virityksen kanssa eikä ravistellut sitä päältään.

Kas tässä kuva tuosta:


Pe 29.5.09

Tänään Oki herätti vasta kuudelta ulos ensimmäistä kertaa, mutta sitten tuo ei enää suostunut menemään takaisin nukkumaan. Pikkutorkut otettiin tuossa sohvalla ennen aamusapuskaa.
Eilenhän heräiltiin siinä viiden aikoihin, mutta ulkoilun jälkeen käytiin vielä takaisin unille.
Nyt pentu on alkanut hieman rauhoittua, oli niin täynnä virtaa että leikki ainakin tunnin ja "tappoi" kaikki lelunsa moneen moneen kertaan.

Nyt tuo ulkona piipittäminen on hieman vähentynyt. Paikat alkavat ilmeisesti tulla tutuiksi.
Pentu ei myöskään piippaa kovin paljoa, mikäli olemme miehen kanssa molemmat mukana.

Eilen Okin masu oli vähän sekaisin, mutta toimii taas kuten pitää. Ehkä Pirkan Asidofilus-Bifidus Maustamaton jogurtti auttoi.

Eilen käytiin myös vähän autoilemassa. Miehen äiti oli mukana ja jäi koiran kanssa autoon, joten pystyimme ihan kaksistaan käymään kaupassa.
Ostettiin nyt se 15kg RC:n medium junior sapuskaa, pitäisi tuolla ainakin jonkin aikaa porhaltaa eteenpäin. Lisäksi Oki sai Hurtan pelastusliivit, innoissaan oli jo haistelemassa (ja vähän maistelemassakin) niitä.

Nyt Oki on myös tajunnut, että ruokakuppi ja vesikuppi ovat kaksi eri asiaa ja niitä molempia ei ole tarkoitus vetää tyhjäksi nythetisekunnissa.

Eilen käväistiin Okin kanssa vaa'assakin. Onpas meillä iso ja potra poika: 4,9kg.
Ja korkeudenkin mittailua vähän harjoiteltiin, erittäin epätarkan mittauksen mukaan Okilla on säkäkorkeutta n. 27,5 cm.

Oki on myös pariin kertaan nähnyt naapurin kääpiösnautseri Pasia. Pasi olisi hyvin innokas moikkailemaan Okia ja leikkimään tämän kanssa, mutta Okia vielä vähän jännättää. Hyvin kiinnostunut meidän pentu kuitenkin naapurin lapsukaisesta on, aina haistelee oven pielet hyvin tarkkaan. Uskaltautui eilen nopeasti käväistä Pasia haistelemassakin ja sitten äkkiä selän taakse piiloon ja kurkkaili sieltä mitä tapahtuu.