Tänään käytiin taas tokoilemassa. Okin tokoilu tuntuu sujuvan melko vaihtelevalla menestyksellä: viime kerta oli melkoinen katastrofi kun taas tänään meni todella hyvin! Käytiin eilen pitkästä aikaa koirapuistoilemassa ja Oki tykkäsi kovasti. Okin korvat ovat muuten jo paranemaan päin (oikea korva on lähes parantunut ja oikeankin korvan ruvet ovat pienentyneet huomattavasti)! Omistaja täällä keräilee rohkeutta, jotta saa ilmottauduttua sinne Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn. Hieman jännittää, kun olisi ensimmäinen oikea näyttely Okin kanssa ja tuomari näyttäisi olevan ruotsalainen..
Treenipäiväkirjassa tuosta on höpinää enemmän.
Erityisesti whippet-kultainennoutaja narttu oli meidän pojan mielestä mukavaa seuraa. Vaikka välillä "tyttöhajut" meinasivatkin nousta päähän - onneksi vastapuoli oli täpäkkä typy, joka kyllä ilmoitti, ettei poitsun tarvitse vapauttaa sisäistä casanovaansa.
Meidän herra juoksenteli jopa lumihangessa muiden koiruuksien perässä! Normilenkeillähän tätä ei meinaa saada lumihankeen millään. Tänään treeneihin mennessä poika ei olisi tahtonut tulla autosta ulos, koska olisi joutunut hyppäämään noin viiden sentin "kinokseen". Melkoinen diivailija tämä meidän pinsiöpoika.
Eilen annettiin olla puistossa ilman pipoa ja eivät nuo auenneet uudelleen vaikka noin tunnin ajan siellä hilluttiinkin.
Lenkeillä koira kuitenkin vielä joutuu pipoa pitämään.. Kunhan ruvet häviävät kokonaan niin katsotaan sitten tilannetta uudelleen...
Pitää nyt vain toivoa, että ei tulisi enää hirveitä paukkupakkasia!
Noh, enköhän minä onnistu ja laitan ilmot menemään tuossa ensi viikon aikana..
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Kuulumisia - Su 07.02.10
Uusi vuosi, uudet kujeet - Su 10.01.10
Hyvää uuttavuotta kaikille!
Nyt on taas vaikka mitä kerrottavaa, kun en ole pitkään aikaan malttanut kirjoitella...
Joulu oli ja meni. Käytiin kyläilemässä vähän siellä sun täällä, mutta Oki osasi jokaisessa paikassa (ihme kyllä) käyttäytyä ja kenenkään asunto ei mennyt remonttiin.
Joulukuuset ja kuusenkoristeetkin saivat olla rauhassa, poitsu pari kertaa kävi haistelemassa ja se oli siinä.
Emännän suureksi ihmetykseksi Okikin sai monta joululahjaa! Ehdottomasti mieleisin oli Best Friendin Smile aktivointi-/purulelu! Aattoiltana mikään muu lelu ei kelvannut ja vieläkin tuo sininen mötikkä tuntuu olevan Okin lemppari. Ja koira ei ole saanut sitä rikki vaikka on kovasti yrittänyt!
Uudenvuoden paukuttelutkin vähän pelottivat omistajaa etukäteen, mutta pelko osoittautui täysin turhaksi.
Oki ei ollut moksiskaan paukkeesta vaan nukkui onnellisena sohvalla koko illan ja ulkoillessakin koira vain ihmetteli, että mitä nämä kummalliset valot ovat.
Loppiaisena kävimme mätsärissä.
Tällä kertaa parikehä meni todella hyvin! Oki malttoi seisoa nätisti ja tuomari sai katsoa hampaat ja tunnustella paikat. Ravaaminenkin meni hyvin, koira ei hypähtänyt kuin muutaman kerran!
Punaisten kehä ei sitten mennytkään aivan niin hyvin. Oki alkoi varmasti olla hieman väsynyt ja kehä oli pieni (eli koirat olivat kuin sillit purkissa), joten sekään ei auttanut keskittymistä.
Olen kuitenkin todella tyytyväinen tämän meidän duracelin toimintaan ja tämän perusteella Okin uskaltaa ilmoittaa sinne Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn! Jospa laittaisi ilmot menemään tuossa helmikuun puolella...
Herra päätti huvittaa omistajiaan tällä viikolla syömällä teepussin... Eipä tuosta huomannut, että mahaan olisi mennyt jotain sinne kuulumatonta - samanlainen sähläys oli päällä tuon jälkeenkin.
Kävin perjantaina viemässä uudelleen Okin virtsanäytteen eläinlääkärille..
Hyvät uutiset: tulehdus on hävinnyt!
Huonot uutiset: kalsiumoksalaattikiteet ovat tämän kolmen viikon aikana muuttuneet struviittikiteiksi...
Kalsiumoksalaattikiteet muodostuvat happamassa virtsassa ja struviittikiteet emäksisessä, eli tilanne on muuttunut täysin päinvastaiseksi.
Ja nythän se Hill'sin erikoisruoka ei enää käy Okille vaan pitäisi ostaa toisenlaista liuotusruokaa..
Juttelin kasvattajan kanssa ja nyt jätetään liuotusruuat sikseen ja koetetaan korjata tilanne kotiruualla. Nyt Oki siis syö puuroa (hirssiä, ohraa, tattaria, riisiä, porkkanaa, naudan jauhelihaa sekä sian "läski"jauhelihaa) ja kerran päivässä annan lisäksi vitamiinitabletin sekä helokkiöljykapselin.
Itse vähän seurailen tilannetta apteekista ostettavan indikaattoripaperin avulla eli kerran-pari viikossa purkitan Okin pissaa ja mittaan ph:n itse.
Noin parin kuukauden päästä pitää käydä viemässä uusi virtsanäyte eläinlääkäriin...
Jospa tämä tästä nyt korjaantuisi. Koirasta ei kyllä huomaa, että tämä olisi kipeä tms. Ihan normaalisti hösöttelee menemään.
Tänään käytiin taas pitkästä aikaa toko-treeneissäkin.
Hieman jännitti tuo "edistyneempien" aloittelevien tokoilijoiden ryhmään siirtyminen sieltä pentutottiksesta, mutta hyvinhän se meni! Oki teki innokkaasti vaikka hallissa villapaidasta huolimatta hieman kylmä olikin.
Eläinlääkärikäynti - Ma 21.12.09
Käväistiin Okin kanssa taas eläinlääkärissä tänään. Onneksi saatiin todella nopeasti aika, tänäaamuna soitin ja kymmeneksi sain ajan. Oireina perjantaista asti jatkunut ripuli, sunnuntaina ulosteessa hieman verta ja turvonneet imusolmukkeet & sylkirauhaset. Lisäksi on ollut vähän köhääkin ja oli poitsu selkeästi väsyneempi kuin yleensä. Koiruudesta otettiin virtsanäyte ja verikoe. Verikokeessa ei ollut mitään kovin erikoista: tulehdusarvot juuri ja juuri normaalin ylärajalla, eli tulehdus on ilmeisesti vasta alkamassa. Lisäksi sokerit olivat koholla, mutta eläinlääkärin mukaan tuo oli "stressisokeria". Diagnoosina Okin onkelmaan oli virtsatieinfetio ja lievästi tulehtunut eturauhanen. Mutta eiköhän tämä tästä. Oki on jo paljon pirteämmän oloinen ja leikityttäisi kovasti! Oki toivottaakin kaikille rauhallista joulua:
Virtsassa sitten näkyikin kokkeja ja kiteitä.
Eläinlääkäriasemalla Oki oli hetken aikaa tipassa, kun oli päässyt vähän kuivumaan. Lisäksi niskanahkaan tuikattiin myös kipulääkettä.
Kotihoidoksi määrättiin 10 päivää antibiootteja (Synulox) tästä päivästä lähtien ja 10 päivää kipulääkitystä (Dolagis) huomisesta alkaen.
Mahaa koetetaan nyt rauhoittaa neljän päivän Hill'sin i/d-ruoka-"kuurilla" ja tuona aikana käytetään tukihoitona myös Promaxia.
Kun pojan masu on saatu rauhoittumaan, siirrytään Hill'sin u/d-ruokaan, jottaa päästäisiin kiteistä eroon.
7-10 päivää antibioottikuurin jälkeen pitää kiikuttaa uusi virtsanäyte eläinlääkärille, niin nähdään ovatko antibiootit tehonneet kokkeihin ja kuinka paljon kiteitä virtsassa vielä on.
Nyt vaan otetaan rennosti ja odotellaan aattoa.
Paljon asiaa - Ke 15.12.09
En ole pitkään aikaan muistanut/ehtinyt päivitellä blogia, joten nyt tuleekin kerralla enemmän asiaa.
* * *
Käytiin tuossa 5.12. LAU:n järjestämässä mätsärissä. Meni paljon paremmin kuin edellisellä kerralla, nyt Oki näytti hampaat nätisti ja koira osoitti, että kyllä sieltä pomppimisen seasta löytyy myös sitä kaunista ravia!
Tuloksena tuolta lauantailta: pun - ei sijoitusta.
Seuraavan kerran olisi mätsäri sitten 5.1.2010.
* * *
Oki on myös koirapuistoillut jonkin verran tässä viime aikoina ja on tykännyt kovasti. Vinttikoirien kanssa juoksentelu oli Okin mielestä harvinaisen hauskaa!
Nyt pidetään pientä taukoilua puistossa käymisestä kovien pakkasten vuoksi.
* * *
Ja pakkasista puheenollen: poitsun korvalehdet eivät ole kylmästä tykänneet vaan kertaalleen aukesivat ihan verille asti. Aluksi ihmeteltiin, että tuleeko herran päästä verta, mutta korvalehtihän se oli ravistellessa hakannut päälakea.
Nyt sitten on hoidettu korvia bepanthenilla ja basibactilla sekä tehty vanhasta säärystimestä ja kuminauhaviritelmästä pinsiölle pipo. Oki ei kyllä tykkää piposta pätkääkään, mutta eipähän voi enää ravistaa korvia pihalla.
Kyllä korvalehdet ovat jo alkaneet näyttää paremmilta vaikka "pipohoitoa" koira ei ole saanut kuin vasta muutaman päivän.
* * *
Okilla alkaa olla myös pientä murkkuilua havaittavissa. Korvat eivät aina oikein vastaanota käskyjä!
Eritoten luoksetulo on tässä ihan muutaman viikon sisään kärsinyt ja paljon.
Onneksi tammikuun alussa TOKO-koulutukset jatkuvat, jos silloin saisi pojan taas vähän kuuntelemaan paremmin, että mitä mammalla on sanottavaa.
* * *
Tänään käytiin kasvattajan luona kyläilemässä. Oli mukava reissu.
Reilu tunti käveltiin ulkosallakin ja tuolloin (takitonta!) Okia ei kyllä -18 asteen pakkanen tuntunut haittaavan pätkän vertaa. Tosin eräällä doggineitosella ja kolmella pinsiönartulla oli tämän seikan kanssa varmasti jotain tekemistä!
Juno-doggiin Oiskis kyllä rakastui korviaan myöten ja piti kokoajan kulkea perässä ja hieman pullistella siinä sivussa. Oki tykkää näemmä hieman isommista naisista!
Kun oli kotiinlähdön aika, tämä meidän pinseri ei olisi millään tahtonut tulla autoon.
No harmittaahan se, kun ei saa ottaa tyttöystävää mukaan!
* * *
ps. vieläkin odotellaan Kennelliitolta omistustodistusta.. Kasvattaja on paperit lähettänyt jo kesäkuussa.
noh, pitää soitella (taas kerran) tuossa tammikuussa asiasta Kennelliittoon.
Oki askartelee - 20.11.2009
Oki on alkanut hieman askartelemaan ollessaan yksin kotona.
Tänään koissu oli pari tuntia itsekseen ja tuona aikana roskis oli pudotettu pöydältä. Pidetään siis lehtiroskista tietokonepöydällä sen takia, että Oki on osoittanut kiinnostusta kaikkia ihania roskia kohtaan.
Onneksi se oli vasta eilen tyhjennetty ja siellä ei ollut kuin yksi kirjekuori.
Lisäksi Oki oli saanut pudotettua avaamattoman talouspaperipakkauksen pöydältä ja sitä oli pitänyt hieman mutustella.
Tämänpäiväinen siis lähinnä huvitti viime viikkoiseen kaakaoepisodiin verrattuna:
Oki oli päättänyt vetäistä dumlekaakaot alas keittiön tasolta. En ymmärrä miten koira on edes ylettynyt pakettiin o_O
Tultiin kotiin ja kaakaot olivat lattialla sekä koira ja matot aivan kaakaossa. Kaakaopaketti oli pienenä silppuna ympäri keittiötä.
Soitin sitten kasvattajalle varmuuden vuoksi. Eipä tuossa mitään hätää ollut, koska dumlekaakaossa ei "oikeaa" kaakaojauhetta ole juuri ollenkaan.
Selvittiin siis pelkällä mahan sekaisin menolla ja sitäkään ei kestänyt kauaa.
Olen tässä pohtinut pitäisikö hommata jonkinlainen koiraportti, ettei tuo pääsisi keittiöön. Tosin tämä meidän koira on sen luokan akrobaatti, että eiköhän se portistakin kiipeäisi yli hujauksessa!
Näin tällä kertaa - Ma 09.10.09
Käytiin eilen mätsärissä. Edellisen mätsärin perusteella pojalta olisi voinut odottaa ihan ok-käytöstä, mutta todellisuus oli toinen: eipä olisi voinut paljoa huonommin mennä :'D
Herra sai hepulikohtauksen juuri ennen ensimmäistä kehään menoa ja arvata saattaa kuinka siinä sitten kävi: seisominen ei ottanut onnistuakseen ja tuomari ei saanut hampaita katsotuksi, koska poitsu pomppi niin kovasti ja oli ihan innosta pinkeänä.
Joten sininen nauhahan sieltä tuli.
Ja sinisten kehä ei mennyt paljoa paremmin. Alku näytti lupaavalta, Oki seisoi hienosti ja ravasi aluksi myös kovin nätisti. Sitten poitsu haistoi viereisen kehän ruokapalkinnot ja sinnehän olisi ollut aivan pakko päästä ja mamma saisi ihan rauhassa pitää omat kälyiset nappulansa.
Ja loppuseisotuksissakin Oki vain pyrki toisen kehän puolelle x_X
Eli näin tällä kertaa, jospa ensikerralla sujuisi paremmin. Jos tästä nyt lähdetään jotain positiivista kaivamaan, niin eipä tästä suunta voi olla kuin ylöspäin :D
Mökkeilyä - La 31.10.09
Päästiin vielä viimeistä kertaa tänä syksynä mökkeilemään.
Oltiin mökillä tiistaista perjantaihin ja Oki sai aimo annoksen liikuntaa ja muita aktiviteetteja tuon aikana.
Oki sai olla lähes koko ajan irti, iltaisin/hämärän tullessa pidettiin poitsu flexissä pihalla. Ei olisi ollut kiva, jos tuo olisi iltapissatuksella karannut.
Käytiin keskiviikkona ja torstaina kävelemässä pidempi lenkki maastossa. Itse tuli käveltyä varmaan noin viitisen kilometriä, mutta Oki juoksenteli varmasti vähintään tuplasti tuon verran!
Hieman harjoiteltiin tokoakin tuolla. Luoksetuloa pystyi nyt harjoittelemaan kunnolla. Ei tarvinnut pelätä autoja taikka muita koiria tms. Koko saaressa ei ollut meidän lisäksi ketään muita.
Luoksetulon lisäksi harjoiteltiin sivulle tuloa, maahan menoa, istumista, seuraamista yms.
Oki sai ajaa elämänsä ensimmäiset nakkijäljetkin! Ensimmäinen oli hieman lyhyempi (n. 3m) ja toinen hieman pidempi (n. 5m). Poika ajoi jäljen niin vauhdikkaasti, että osa nakeista jäi matkan varrelle!
Hausta emäntä ei sen kummemmin (ainakaan vielä) mitään ymmärrä, mutta kai meidän piilosleikit haun alkeita tavallaan ovat?
Toinen meni n. 50m päähän piiloon ja Oki tuli etsimään. Hienosti löysi jokaisella kerralla. Viimeisillä kerroilla koira ei koettanut tulla ilmavainulla vaan nätisti tuli nenä maassa samaa reittiä mistä piiloutuja oli juossut.
Vaikka kotiuduttiinkin eilen päivällä, niin Oki on edelleen aivan rättipuhkipoikki tuosta möksäreissusta. Ei tee juuri muuta kuin nukkuu.
Nyt tulevalla viikolla pitää taas reenailla ahkerasti näyttelykäytöstä: 8.1., eli ensi viikon sunnuntaina, ollaan menossa pyörähtämäänn mätsärissä. Saa nähdä miten tällä kertaa käy!
